Lue keskustelun säännöt.
Lapsuudenperheestä "irtaantuminen" ilman, että kuitenkaan tarvitsisi katkaista välejä?
23.09.2021 |
Tilanne on se, että en jaksa lapsuudenperhettäni ja sukua, kun niihin ihmisiin liittyy niin paljon kaikkea draamaa ja ongelmia. En haluaisi, että minulle soitetaan ja vuodatetaan kaikki ja sitten kysytään apua ja ratkaisuja. Omassakin elämässä on ihan tarpeeksi mietittävää, niin perhe tuntuu turhan kuluttavalta. En myöskään jaksa sitä, että automaationa ajatellaan minun osallistuvan kaikkiin mahdollisiin serkkujen rippijuhliin, mummojen nimipäiviin jne. Minulle riittäisi, että käyn kylässä pari kertaa vuodessa päivän ajan, enempää en jaksaisi. Miten tämän siis voisi toteuttaa ilman, että loukkaa ketään tai joutuu laittamaan välejä poikki?
Kommentit (4)
Sano vaan että nyt on niin kiire ettei ehdi. Vetäkööt omat johtopäätöksensä. Pikkuhiljaa sitten unohtavat että olet joskus ollut ilmainen terapeutti ja joka serkunristiäisten vakiokaluste, ja voit ehkä alkaa luoda jotain itsellesi mielekkäämpää tapaa olla sukulaisten kanssa tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieltäydy kohteliaasti kutsuista, jos et jaksa osallistua. Älä vastaa puheluihin silloin kun et jaksa, lopeta puhelu jos menee liian pitkäksi. Sille sä et oikeastaan voi mitään, jos joku loukkaantuu, voit vain huolehtia siitä, että oma käytöksesi on asiallista ja ystävällistä.
Kutsuista kieltäytymisessä mielestäni paras taktiikka on vain todeta, että en valitettavasti pääse tulemaan, ilman sen kummempia selittelyjä ja perusteluja. Koska jonkun mielestä selitys on aina huono, tai aletaan sumplimaan sun asioita ja aikatauluja, että miten voisit kuitenkin osallistua.
Pitää vetää omat rajat eikä vastata aina puhelimeen. Auta Antti podcastissa oli tästä hyvä jakso, harmi kun niitä ei ole enää missään kuunneltavana.
Tuskin voi toteuttaa loukkaamatta ketään, jos oletuksena on että aina osallistut ja olet olkapäänä.