Olen "hulluna" mieheeni edelleen. 18v yhdessä. Outoako?
Naimisissa olemme olleet 16 vuotta. Ikävöin miestäni jos hän on esim. työreissussa yön yli. Suhteessamme on läheisyyttä ja lämpöä edelleen, halailemme ja pussailemme päivittäin. Meillä on hauskaa yhdessä.
Meillä on myös omat elämämme. Vaikka kaveripiirimme onkin vuosien varrella muotoutunut yhteisiksi kavereiksi, meillä on myös omia kavereita, joiden kanssa olemme/matkustamme joskus ilman toistakin. Luotto on suhteessamme kova. Pääsääntöisesti pyrimme kyllä matkustamaan, lähtemään ulos yhdessä, mutta maailmanloppu se ei ole vaikka joskus menemme omien kavereiden kanssa. Harrastuksiakin meillä on sekä omia että yhteisiä. Haluan että olemme loppuelämän yhdessä.
Tämän vaan halusin sanoa teille näin perjantain kunniaksi. Arvostakaa kumppanianne, älkää pitäkö häntä itsestäänselvänä, mutta älkää myös yrittäkö omia häntä!
Kommentit (16)
Onnea! Meillä sama, yhdessä oltu 28v. Erittäin mukavaa elämää. Tätä palstaa kun lukee, niin monella asiat huonosti.
Luin vain otsikon ja oöen iloinen sinun puolesta! Onnea jatkoon :) toivon olevani yhtä outo kuin sinä :)
Täällä kans. Yhteiselämää on takana vähän yli 19v. toki meilläkin on ollut vaikeampi hetkiä, mutta yhdessä on selvitty. Rakastan miestäni.
Kysymys ap:lle ja muillekin pitkään yhdessä olleille:
Jos nyt keksittäis lääke tms, jolla ihminen elää ikuisesti ts. ei kuolisi, pysyisittekö ikuisesti yhdessä? Tarvitsisiko asiaa yhtään miettiä?
Kauniisti sanottu, kiitos! Yleensä ihmiset puhuu tosi rumasti puolisostaan, rakkaimmasta ihmisestään, jonka ovat ihan itse valinneet. Kiva lukea joskus positiivistakin juttua. Muistetaan vielä kertoa nämä positiiviset asiat sille puolisollekin.
Mä olen toinen outo. Meillä on pian hopeahääpäivä, yhdessä ollaan oltu 29 vuotta. Olen myös edelleenkin ihan hulluna mieheeni. Ikävöin häntä, kun hän ei ole luonani. Välillä, kun kuulen vaikka jonkin musiikkikappaaleen, mietin tilannetta, ettemme olisi yhdessä. Se saa kyyneleet nousemaan silmiini. Olen niin onnellinen mieheni kanssa. Meillä on lapsia, mutta mieheni on minulle ykkönen maailmassa.
"Maailmalle olet vain joku, jollekin olet koko maailma."
On outoa - tällä palstalla ei ole tapana kehua suomalaista miestä.
Onnea! Meillä vasta tuore liitto (yhdessä 5 vuotta) mutta huomasin juuri vaikeamman jakson (jonkin asteen kyllästyminen/rahariidat) selvittyä rakastuneeni mieheen uudelleen. Haluan suukotella ja huomioida häntä ja hän on iloinen tästä. Nukumme toistemme kainalossa ja seksi on taas ihanaa! :)
Hän on töissä ja minulla on vapaapäivä. Siivoilen ja laitan kotia kauniiksi että miehellä on kiva tulla kotiin!
Ihan kuin meilläkin:) Uusperheellä ikää 18v josta melkein 13v naimisissa. Olemme yhä toistemme parhaat ystävät ja kumppanit, rakastavaisetkin tietty - sen verran vipinää löytyy vielä peiton alta;)
Kuten ap minäkin jaan mieluiten reissut ja kokemukset oman siipan kanssa - juuri oli niin että olimme molemmat alkuviikon työmatkoilla eri suunnissa ja lähettelimme varmaan 10 viestiä + kuvia päivittäin kertoaksemme mitä kivaa oli tapahtunut ja mitä hyviä ravintoloita tms löysimme. Ja soittelimme 2x.
Vaikka olemme kuin paita ja peppu ei meillä ole rajoituksia jos haluamme mennä omien ystävien tai työkavereiden kanssa reissuun tai ulos, päinvastoin on kiva olla poissa että voi palata takaisin:) Meillä vaan yhdessäolo on niin luontevaa ja kivaa...
Ap:lla aseksuaali mies? Silmille pistävää oli, ettei sanaakaan seksistä. Ei mulla muuta.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:40"]
Ap:lla aseksuaali mies? Silmille pistävää oli, ettei sanaakaan seksistä. Ei mulla muuta.
[/quote]
Sitäkin riittää, kiitos kysymästä! =) 3-4 x viikossa! -ap
Täällä myös :) Meillä käynyt tuuri löytäessämme tälläisen puolison johon on vielä monen vuoden jälkeenkin aivan hulluna :)
Aika samalta tuntuu. Yhdessä 14v, kolme lasta ja kaksi taloa yhessä tehty.
Meillä avioliittoa takana 40 vuotta ja samalla tavoin olemme yhä rakastuneita, vaikka aika ajoin on viileitäkin kausia. Halailemme useita kertoja päivässä, aina töihin lähtiessä ja palatessa, aina illalla viimeisenä sängyssä, ja monta kertaa siinä välillä. Kävelemme käsi kädessä, usein kahdenkeskinen kahvihetkikin päätyy pöydän yli toisen käsiin tarttumiseen ja hymyyn. Pientä hassuttelua on myös ja kun tuolla joku heti puuttui seksiin, niin sitäkin on, ja molempia tyydyttävää. Ei enää ole niin tarvis kulkea kavereiden kanssa, mutta ystävätkin ovat tärkeitä. Perhepiirissä usein tapaamme heitä. yhteistä aikaa vietämme paljon, koska viihdymme yhdessä ja meillä onnaina jotain tekemistä yhdessä, kun asumme talossa, jossa voi touhuta pihallakin mielin määrin. Minäkin kaipaan miestäni, jos hän on työmatkoilla tai muutoin poissa yön kotoa. Silloin puhelimen välityksellä olemme yhteydessä illalla ennen nukahtamista, ja muuloinkin, jos pitempi poissaolo. Molemmat soittelee, toimii kumpaankin suuntaan! Pitkässä tiiviissä suhteessa puolisot hitsautuvat yhteen, joten läheisyys on luonnollista, samoin yhdessäolo.
Persoonallisuuskysymys. Itse en ole koskaan ollut "hulluna" mieheeni enkä kehenkään toiseenkaan mieheen. En edes bändeihin. :) Ja ihan hyvä niin.