Muita " huvikseen" huutavia vauvoja?
Meillä tyttö 5kk ja opettelee kovasti liikkumaan. Noin kuukauden ajan on osannut kääntyä sujuvasti mahalleen, toisinaan mahalta myöskin selälleen. Masullaan ollessa sätkyttelee kovasti yrittäen päästä eteenpäin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Jonkun verran osaa kääntyä akselinsa ympäri.
Nyt viimeisen viikon ajan tyttö on alkanut huutamaan. Häntä ei selvästikään itketä, ehkä harmittaa jos ei ole ihmisiä näköpiirissä vai onko tämä sitä että harmittaa kun ei pääse eteenpäin, eikä toisaalta osaa kääntyä mahalta selälleen. Huuto on sellaista kurkku suorana " Aaaaaaaa" jne. tyyppistä huutoa. Huutelee myös kylläkin muissa tilanteissa, tuntuu että koko ajan pitäisi olla viihdyttämässä eikä sekään aina riitä. Huuto loppuu kyllä yleensä " virikkeen" ajaksi jolloin tyttöä jopa naurattaa.
Mitä on tapahtunut ennen niin kiltille ja rauhalliselle vauvalle. Miksi tytöstä on tullut huutaja? Kuuluuko kehitysvaiheeseen ja jos kuuluu, kuinka kauan tätä kestää ja onko muilla vastaavia kokemuksia?
Saikohan tästä kukaan selvää. Kiitos vastauksista anyway!
Vattumato ja tyttö 5kk
Kommentit (3)
" että harmittaa kun ei pääse eteenpäin, eikä toisaalta osaa kääntyä mahalta selälleen. Huuto on sellaista kurkku suorana " Aaaaaaaa" jne. tyyppistä huutoa. Huutelee myös kylläkin muissa tilanteissa, tuntuu että koko ajan pitäisi olla viihdyttämässä eikä sekään aina riitä. Huuto loppuu kyllä yleensä " virikkeen" ajaksi jolloin tyttöä jopa naurattaa."
Aivan kuten meidän tyttö, ikää 5,5kk. Minä luulen, että se suurin harmitus on se ettei pääse liikkeelle, vaikka yritystä on. Myöskin jos joku kiva lelu sijaitsee sellaisella etäisyydellä, ettei tyttö saa kurotettua sitä, alkaa huuto. Ei itku, mutta sellainen " pikkusenko potuttaa" älinä=).
Usein myös tyttö tarkkailee minua, olenko samassa huoneessa. Hän tuntee olonsa turvallisemmaksi, vaikka onkin keskittynyt leikkeihinsä. Tsekkaa usein sivuilleen ja kun huomaa minut - jatkaa. Mutta jos ole toisessa huoneessa käymässä, tyttö saattaa alkaa ääntelemään, joskus jopa itkeskelemään. Silloin tulen takaisin.
Huomaan, että neiti usein kyllästyy ja tarvitsee paljon virikkeitä. On saanut mielikuvitustaan käyttää ja silloin tällöin löytyykin hyviä vinkkejä uusiin puuhiin täältä netti-palstoilta.
Me käymme ulkona päivittäin. Neiti rakastaa vaunuilua. Hän tarkkailee ihmisiä ympärillään. Jos joku päivä emme pääse ulos, minusta tuntuu, että tyttö on todella tylsistynyt. Keksi sitten mitä tahansa.
Ja äänijänteitä testataan täälläkin kovasti " puhua" pulpattamalla, kiljahduksilla ym. erilaisilla äänteillä:)
Varmasti kuuluu ikään! Kunhan nämä lapsoset pääsevät liikkeelle, heille avautuu taas aivan toisenlainen maailma, jota he pääsevät itse tutkiskelemaan. Vauva-aika on kuitenkin elämästä niin lyhyt aika.
Juurikin tuollaista narinaa ja murinaa se on. Äänten opettelua siis ja harmitusta kun ei pääse liikkeelle. Mukava kuulla että muilla samanlaista!
Vattumato ja tyttönen :-)
meillä ainakin juuri samassa iässä opetellaan myös erilaisia ääntelymuotoja, kirkumisen ja narinan jälkeen menossa on nyt murisevat äänet ;)