Vanhojen vanhempien terapoiminen uuvuttaa
Olen keski-ikäinen, vuosikymmenet ollut se jolle toinen vanhempi purkanut kaiken mikä hänen liitossaan on vialla. Eroaminen ei jostain syystä ole tullut kyseeseen. Olen kuullut ihan liikaa ja yhtäältä huoli ja toisaalta ärsyynnys pilaavat oman mielenrauhan. En jaksa enää olla terapeuttina, asiat eivät tuossa mittakaavassa mielestäni kuulu mulle ja kuunteleminen on ihan turhaa, kun mitkään ratkaisuehdotukset eivät koskaan kelpaa ja itkua ja kurjuutta riittää.
Mikä olisi hyvä tie ulos, rikkomatta suhteita kuitenkaan kokonaan?
Kommentit (3)
Lakoninen "No voi että" ja tyyni poistuminen huoneesta. Palatessa uusi puheenaihe. Tarvittaessa toisto vaikka tuhat kertaa.
Itse rupesin puolustamaan toista vanhempani noissa tilanteissa. Valitus alkoi vähentyä.
Odota vaan kun alkaa sinun haukkuminen. Se on seuraava etappi.