Kehuuko miehesi sinua?
Minun ei kehu koskaan ja voin kertoa, että kyllä se kehu joskus vois tehdä hyvää.
Kommentit (21)
Varsinkin nyt kun olen raskaana ja odotan esikoistamme. Mies ihastelee kasvavaa masua ja muistaa muutenkin kehua usein. :D
skarpata ja kehua enemmän ja kyllä yritänkin... mäkättämisen lomassa....:)
Mun kehut on harvinaisia ja töksähtäviä, tyyliin " No olet sinä hyvä mies!"
viimeksi tänä aamuna kun keekoilin vielä alasti, sanoen: ei susta kyllä millään vois päälle päin uskoo, että vasta neljä kuukautta sitten pyoräytit ton pienen pojan maailmaan.
Ja oon sentään viimesen vuoden aikana laihtunut 12kg ja saanut kasvoista pahan aknen pois. Onneksi muut läheiset muistaa kehua miten oon hyvän näköinen.
Ulkonäöstä viis, ei se kehu mitenkään muutenkaan. Kurjaa! Ite lopetti vaippojen vaihtamisen kun en kiittänyt sitä siitä.
Mieluummin kuulisin, että olen hyvä äiti ja ihana vaimo, olen fiksu ja kivaa seuraa, paras ystävä hänelle tms...
Mulla oli itsetunto vähän kolhuilla aiemmista suhteista, mutta aviomies on kyllä sitten ihana... Juuri tuossa 10 minuuttia sitten kehui kauniiksi ja seksikkääksi, ja sanoi, että hän haluaa mua aina vaan enemmän, ja että seksi mun kanssa on ihanaa (satuttiin puhumaan seksistä). Ja aina jos näen vähän vaivaa ulkonäköni eteen - laitan kauniin meikin ja kauniimpaa vaatetta - niin mies tulee innoissaan hyväilemään ja päivittelee, että olenpa mä taas niin kaunis ja suloinen... Ja ihan tavallinen nainen minä olen, mutta tuntuu niin mukavalta, että tuon yhden silmissä olen ihana. :)
Harmittaa kyllä, että ei ikinä kehu mistään. Joskus on kehunut kavereilleen minun kuullen että olen hyvä laittamaan asiat aakkosjärjestykseen ja etsimään nron puhelinluettelosta =D Tosi hienoa saada kehut tuommoisesta.. Miehellä on muuten tapana, että ei kehu suoraan minulle vaan kavereilleen esim. on myös kehunut kuinka helposti pystyin lopettamaan tupakoinnin. Mutta ei kyllä kavereilleenkaan mitään kehuja minun ulkonäöstä...
Joskus olen kuullut miehen kavereiden kehuvan minua seksikkääksi ym. mutta mies on nopeasti hyssytellyt kaverit että minä en kuulisi mitään.. Outoa..
Mäkättää vain. Jos asiat ovat hyvin, se on normaalitila, mutta jos teen hänen mielestään jotain väärin, alkaa mäkätys. Toisin päin ei toimi: jos minä huomautan hänelle jostain, siirtyy puhe jotenkin mystisesti aina siihen, kuinka paljon minä teen virheitä (eli teen niitä niin paljon, että olen ilmeisesti menettänyt oikeuteni sanoa mistään mitään).
Lisäksi on sitä mieltä, että läheiselle ihmiselle voi sanoa mitä vaan, ja kaikki yleiset kohteliaisuudet (kiitos, ole hyvä, anteeksi) on tarkoitettu vain vieraiden ihmisten kanssa käytettäväksi.
Lisäksi hän kuvittelee, että minä tahallani, vittuillakseni (hänen sanavalintansa), juon eri maitoa kuin hän, laitan vessapaperirullan väärin päin (ja koska haluaisin työntää sen vessapaperirullan ajattelematta yhtään miten päin se menee, mutta en kestä sitä kiroilua ja huutoa mikä seuraa " väärin päin" laittamisesta, olen alkanut yksinkertaisesti jättää sen lattialle).
Kiitos, että sain avautua. Joskus melkein tekisi mieli sanoa ruma sana. Enää hädin tuskin siedän häntä. Tai oikeastaan en siedä.
Joo, kehut voisi joskus tehdä hyvää, ihan ilmainen parannuskeino suhteeseen..
Kehuu ulkonäköä, luonnetta, tekemisiäni...
oikeestaan joka päivä. Ulkonäköö, tekemisiä, viitseliäisyyttä, luonnetta...
Eipä muuten... Mua lähinnä naurattaa toi kommentti =D
Minä kun en kuulemma kehu häntä tarpeeksi =0. Jotenkin en edes ymmärrä, että miksi pitäisi? Hän kyllä muistaa kuulemma " kehua" aina mua(?), että kuinka ihanalta ruoka tuoksuukaan taas tänään =).
Mieheni on sitä tyyppiä, ettei juuri kehuskele. Silti tiedän, että arvostaa minua. Ne harvat kehut otan tosissani ja säilytän aarteinani :) Lisään vielä, ettei todellakaan hauku tai moitikaan.
ja me ollaan hyvin tyytyväisiä toisiimme. Alussa kun tavattiin, mieheni oli todella epävarma ja ujo, mutta kehuin aina kuinka hauskannäköinen on, kaunis tukka, ja kuinka hyvin vaatteet sopii, myöhemmin sitä kuinka hyvin tulee toimeen lasten kanssa, tai hoitaa hommia. Muistan sananlaskun , kissa elää kiitoksella, ja se kyllä pitää paikkansa. En huomauttele kenellekkään mitään negatiivista, ja kehun aina kaikkia, kun aihetta, ja kun itse saa jostain kiitosta, tulee aina hyvä mieli.
eli saanut kahden pikkulapsen kanssa muitakin kotitöitä tehdyksi kuin koneellisen pyykkiä... Joskus kehuu kyllä ihan sitäkin, jos ruoka sattuu olemaan ajallaan valmista. Ei taida tapahtua kovin usein :-)