Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun ei jaksa enää vakavasti mielenterveysongelmaista läheistä?
25.07.2021 |
Olen ottanut etäisyyttä, ollut pitämättä yhteyttä, yrittänyt olla ajattelematta asiaa, en voi asialle mitään. Ahdistaa vaan kun ihminen on kuitenkin lähisukulainen, ja käytännössä tikittävä aikapommi. Koskaan ei tiedä, mitä taas seuraavaksi tapahtuu. Mitkään hoidot ei näytä tehoavan, ja ongelmia on enemmän tai vähemmän on/off tyylillä vuosikausia. Mitä tässä tilanteessa voi enää tehdä suojellaakseen omaa mielenterveyttä? Tuntuu että niin kauan kun se ihminen on olemassa, ei saa itsekään mielenrauhaa.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Osaako kukaan samaistua?
Minulla on sama tilanne. Kyseessä on aikuinen lapseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ärsytä. Se on sairaus siinä missä muutkin sairaudet. Jos ärsyttäsi olisi omassakin pyykkessä tarkistamista. Aamen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ärsytä. Se on sairaus siinä missä muutkin sairaudet. Jos ärsyttäsi olisi omassakin pyykkessä tarkistamista. Aamen.
Ei ole kyse ärsyyntymisestä. Vaan loputtomasta ahdistuksesta kun ei tiedä, mitä seuraavaksi taas tapahtuu.
Siinä sairastuu samalla itsekin, ja joutuu hankkimaan myös apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako kukaan samaistua?
Minulla on sama tilanne. Kyseessä on aikuinen lapseni.
Sama täällä. Harmillisen yleistä nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhempi on tuollainen, on jo vanha.
Ei niin sekaisin että voisi laittaa hoitoon, mutta riittävän sekaisin tehdäkseen läheistensä elämästä helvettiä. Jatkuvasti yrittää vetää muut mukaan omaan kurjuuteensa. Aina on joku paniikki ja ongelma.
Tämä on jatkunut koko elämäni ajan eli 50 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Siinä sairastuu samalla itsekin, ja joutuu hankkimaan myös apua.
Palat lopuun kuten minä.Sen kirkaampaa kruunua et saa.Ainoa minkä virheen tein en osanut pyytää apua nevoa.Kunnes niin poikki puhki.Kontakti sosalilivirasto.Puhuin asiat ja sain turvan.Henkilö varmasti avun.Sosiaali virastot teke muutakin kuin laskevat harkinan varaista toimeentulo tukea.Tai huostan ottavat lapsia ja hoitavat ongelma perheitä. Se on jokaiselle ihmiselle paikka,johon voi otta elämän eri tilanteet kontaktit ja saa avun.
Osaako kukaan samaistua?