Oletko toivonut läheisesi kuolemaa?
Kommentit (5)
Olen. :(
Vanhuksen, joka menetti syövän takia liikuntakykynsä, muttei "järkeään".
Vanhuksen, joka menetti Alzheimerin taudin takia "järkensä", mutta ei liikuntakykyään.
Toinen sai rauhan,
toinen ei vielä.
Joo meillä ollut äidin kanssa huonot välit-tein vaikka mitää...hän ei halunnut hyväksyä minua,menin naimisiin ja muutin pois. Tuntui ettei hän edes kaivannut minua;muuten kun apulaisena kotona ja lohduttajana. Oli kamala juttu-olin ollut äiti hänelle....en lopulta enää kestänyt-oli mahdottoman raskasta...:(((. Kiusaisi hän minua vaikka olinkiin jo matkan päästä. Hajottii mustaisukkaisuudella kaikki perhesiteet ja ystävyyssuhdet. Tiedän syyn kyllä. He olivat Natsi Saksan miehityllä aluella-saksalaiset sotilaat käyttäyttyivät aivan sekopäisesti; usein riitti kun heille vastaa poikkipuolisesti niin sai pikapuolin kuula kalloon...ei he sivilia säästivät-jooko tappoi paikkan päällä tai junalla Saksaan keskitysleiriin ja polttouniin-polttouuni oli Natsi Saksan päämärä.
Niin pä äitini oli sen takia psyykkisesti sairas ....ja toivoinkiin hänelle kuolemaa...
Jälkeenpäin kaduttii ja hävettii hirveesti.
Nyt tietenkiin säälin häntä hirveesti mitä nyt pikku tyttö voinut koulutetulle SS sotilalle.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 19:33"]Olen. Siskolla oli syöpä terminaalivaiheessa, jokainen päivä kärsimystä, ei mitään toivoa paremmasta.
[/quote] samoin minä äidilläni.
Olen. Siskolla oli syöpä terminaalivaiheessa, jokainen päivä kärsimystä, ei mitään toivoa paremmasta.