Lue keskustelun säännöt.
Kuinka montaa vanhusta autat,
27.06.2014 |
tai käyt tervehtimässä säännöllisesti tai epäsäännöllisesti?
Kommentit (18)
Määrittele vanhus. Äitini on 73, anoppini 75, ja molempia tapaan säännöllisesti. Kumpikaan ei onneksi vielä ole varsinaisen avun tarpeessa, hyvin pärjäävät vielä itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen ikääntynyt ihminen,joka haluaa ja tarvitsee apua ja seuraa.
omia vanhempia näen lomilla. autan, jos pyytävät apua.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 14:14"]No ei jaksa enää töiden jälkeen. Teen mielenterveystyötä,se riittänee,heissä myös vanhuksia.
[/quote]
Mitä alapeukuttamista te tässä näitte?
Tein vapaaehtoistyötä ja autoin vanhuksia mm. kaupassa ja muussa asioinnissa.
Vittumaisempia ihmisiä en ole koskaan tavannut!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 14:19"]Tein vapaaehtoistyötä ja autoin vanhuksia mm. kaupassa ja muussa asioinnissa.
Vittumaisempia ihmisiä en ole koskaan tavannut!!
[/quote]
Olipa varsinaista auttamista. .
Äitiäni joka päivä monta kertaa. Tänään kävin aamulla imuroimassa äidillä ja join samalla kahvit. Illalla menen viemään ostokset. Äitini on 83-vuotias ja asuu yksin omakotitalossaan, kipeät jalat, sydänvaivoja, huimausta, harmaakaihi kasvamassa silmiin, päivä päivältä heikentyvä muisti. Vielä hän kuitenkin laittaa itse ruuan, tiskaa ja muuta pientä.
Appiukkoa käymme katsomassa parin viikon välein (asuu n. 100 km:n päässä), silloin siivoan, pesen pyykkiä, laitan ruokaa. Mieheni saunottaa isänsä ja käy tämän kanssa ulkona. Hänellä käy kotiapu päivittäin ja ateriapalvelusta tulee ruoka. Miehen sisarukset hoitavat osansa, yksi onneksi asuu samassa kaupungissa. Apella on alzheimerin tauti, häntä huimaa, hän on melkein kuuro ja hänellä on sydämen vajaatoiminta. Laitospaikkaa ei noin hyväkuntoiselle 88-vuotiaalle ole tarjolla.
Enoni on palvelutalossa, hänellä ei ole lapsia ja vaimo on kuollut. Käyn hänen luonaan aina kun ehdin ja jaksan, yleensä kerran viikossa ja se on liian vähän ja siitä on huono omatunto kokoajan. Toisaalta nämä kaksi muuta vanhusta ei pärjää ilman meidän apua ja minulla on työ ja oma perhe. Kauhulla odotan äitini kunnon huononemista ja sitä kun anoppi alkaa sairastelemaan. Hän on toistaiseksi kohtuullisessa kunnossa ja pärjää itsekseen. Tietysti käymme häntäkin katsomassa aina kun käymme apen luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2 tapaan, heitä myös auttaisin, jos ottaisivat tarjotun avun vastaan tai pyytäisivät apua.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 14:21"]
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 14:19"]Tein vapaaehtoistyötä ja autoin vanhuksia mm. kaupassa ja muussa asioinnissa.
Vittumaisempia ihmisiä en ole koskaan tavannut!!
[/quote]
Olipa varsinaista auttamista. .
[/quote]
Mitä tarkoitat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 14:19"]
Tein vapaaehtoistyötä ja autoin vanhuksia mm. kaupassa ja muussa asioinnissa.
Vittumaisempia ihmisiä en ole koskaan tavannut!!
[/quote] sama täällä, autoin mummoa ja pappaa mutta en auta enää, jatkuvaa solvaamista, valitusta ja haukkumista, en mä kiitoksia odottanutkaan mutta sentään hyvää käytöstä. No sitää saa mitä tilaa, mädätkööt keskenään, ei kiinnosta enää meikäläistä
En tunne vanhuksia. Oma mummoni ei ole minua halunnut oikein koskaan tavata enkä oikein pidä muistakaan vanhuksista, ärsyttää semmoinen höperyys. Johtuu varmaan siitä että mun elämässä ei ole koskaan ollut ketään läheisiä vanhuksia. Ei varmaan ärsytä enää sitten kun omat vanhemmat ovat "vanhoja", miten se nyt sitten määritelläänkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En yhtäkään. No naapurin rouvan lumityöt teen talvisin, eipä tarvinnut viime talvena tehdä.
Autoin vielä reilu puoli vuotta sitten mummia. Ikävä on kova. Ikävä on myös vaaria joka kuoli puoli vuotta ennen mummia. Vein lapsia tapaamaan heitä, siivosin, Tiskasin, Haravoin.. milloin mitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtä, eli äitiäni käyn tapaamassa kerran viikossa. Yleensä ei ole kyse avuntarpeesta, vaan pullakahvitteluista. Toki käymme myös auttamassa, kun kaipaa sitä esim. vaihdamme lamppujen polttimot tai korjaamme milloin mitäkin, mikä on rikki.
Mieheni isän luona käyn viikottain siivoamassa. Omia isovanhempia autan silloin kun olen siellä (välimatkaa 400km käymme siellä kerran kuussa)
Vain mummoani, muut isovanhemmat on kuolleet ja omat vanhemmat ei vielä ole vanhusiässä.
Ymmärrättekö miltä tuntuu olla avun tarpeessa oleva vanhus?
No ei jaksa enää töiden jälkeen. Teen mielenterveystyötä,se riittänee,heissä myös vanhuksia.