Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Onko sulla ollut koskaan kumppania, jolle olisi ottajia joka puolella?
27.06.2021 |
Miltä tuntui olla sellaisen kanssa. Olitko ylpeä saaliistasi tai epävarma itsestäsi ja suhteestanne?
Kommentit (8)
Kaikki kumppanit olleet. Ei tuntunut miltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ollut ja on edelleen. Ei kummempaa. Osasi se exä ihan itse hätistellä häiriköt pois ympäriltään, ja nykyinen on hyvin perhekeskeinen ja kotona viihtyvää tyyppiä eikä noteeraa mitenkään vonkaajia joita aina kyllä ilmaantuu jos joskus harvoin jossain käydään (yllättävän röyhkeitä kyllä ovat kun avoimesti yrittävät iskeä vaikka näkevät että olen mukana. Heti jos poistun vaikka vessassa käymään niin joku vosu on ilmaantunut liehittelemään. Jopa lapsen ollessa paikalla on tapahtunut. Ihme tyyppejä.)
On olleet juuri tuollaisia, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
En ole koskaan pitänyt toista ihmistä "saaliina". En myöskään ole ollut epävarma itsestäni. Jos toinen haluaa lähteä, hän on täysin vapaa lähtemään.
Ei tunnu mitenkään erityiseltä. En ole omistushaluinen ja toinen saa aina tehdä mitä haluaa - kuten minäkin saan. Kumpikin kunnioitamme toisiamme ja ongelmia ei ole ollut kun olemme kumpikin itsevarmoja, melko introvertteja ja elämä kunnossa molemmilla ilman toistakin. En halua jakaa kumppaniani seksin/romantiikan saralla mutta häntäkään ei kiinnosta muiden kanssa oleminen vaikka ottajia tosiaan olisi jos heidän puoleensa kääntyisi. Elämme omaa yhteistä elämäämme miettimättä muita ja kumpikin omia elämiämme kaikessa rauhassa. Oikein hyvin mennyt näin. Ei suhde kestä jos toinen on epävarma kyttääjä tai kaipaa itsetunnon kohotusta koko ajan toiselta tai pelkää menettävänsä toisen jollekulle muulle. Arvostan kumppaniani ja luotan että hän tietää mitä haluaa.
Eipä oikeastaan, vaikka varmasti jollekin olisi kelvannut hyvinkin.
En osaisi olla minkään kauhean suositun kanssa, jotenkin sellainen fiilis että sellaiset ihmiset on pinnallisia ja liian meneviä mun makuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä oikeastaan, vaikka varmasti jollekin olisi kelvannut hyvinkin.
En osaisi olla minkään kauhean suositun kanssa, jotenkin sellainen fiilis että sellaiset ihmiset on pinnallisia ja liian meneviä mun makuun.
Et erota mitä ne muut haluaa versus mitä se henkilö itse haluaa? Siinähän on ero.
En keksi mitään järjettömämpää kuin syyttää henkilöä itseään siitä mitä MUUT haluaa.
Hän arvosti minua kovasti koska olin ainoa joka kohteli häntä kuin ketä tahansa, siitä huolimatta että hän ei todellakaan ollut minulle kuin kuka tahansa.
Kaikki kumppanit ovat olleet sellaisia. Pitäisikö tuntua joltain muulta kuin jokin toinen skenaario? En näe motiivia enkä edes tapaa suhteuttamalla/samaistumalla vertailuun...