Ystäväni on saanut lapsia. Nykyään hänen mielestään lapset kuuluvat kaikkialle.
Aikoinaan kun hän meni naimisiin, niin hänen häihinsä ei saanut tulla edes kuukauden ikäiset rintaruokinnassa olevat. Ja tämä ystävä suuttui ja piti parin vuoden mykkäkoulua niihin, joilla oli tuollaisia pieniä vauvoja ja jotka eivät istten joko tulleet häihin tai olivat siellä vain vihkimisen ajan.
Samoin kaikki synttärit, illanistujaiset ym. hän vaatimalla vaati, että vietetään lapsettomina. Meitä on kuuden hengen tyttöporukka, jotka olemme lukiosta saakka olleet ystäviä. Iso osa meistä sai (ensimmäisen) lapsensa kohtalaisen nuorina eli 21-24v. Tämä ystävä sai nämä lapsensa vasta 40+. Vuosikausia pidettiin siis yhteiset pippalot ja tapaamiset lapsettomina, jotta tuo yksi ei suuttuisi. Nyt kun meillä muilla on nuorinkin lapsi jo yli 12v, niin tämä yksi ja sama ihminen vaatii, että hänen lapsensa pääsee meidän illanistujaisiimme mukaan ja nyt ei sitten kukaan saa juoda alkoholia, koska on mukana lapsia. (Ainoastaan hänellä oli aikoinaan tapana juoda lärvit, me muut olemme aina osanneet olla kännäämättä.)
Samoin loukkaantuu, kun on vietetty esim. yhden kaverin 45 vuotisjuhlat jotka olivat K16. Kaikilta muiltahan oli mukana 1-2 lasta, jotka olivat jo jopa täysi-ikäisiä.
Kommentit (7)
Sanokaa sille suoraan niinkuin asiat on. Jossei ymmärrä tai halua ymmärtää, antakaa olla. :)
Tuollaisihan ne lapsettomien häiden pitäjät yleensä ovat. Minullakin on muutama tuollainen tuttavapiirissäni. Heidän häänsä piti olla heidän prinsessapäivänsä, joilloin ei minkäänlaista häirintää saanut pitää.
Mutta tänäkin kesänä on tämä henkilö nähty jo kaksissa _lapsettomissa_ häissä, joissa hän on ainoa, joka on raahannut uhmailevan 2-vuotiaan mukaan ja samoin imettää ruokapöydässä _molemmat rinnat_ paljaana ja on mesonnut jopa samaan aikaan, kun morsiamen isä pitäähääparille puhetta, että imettäminen on luonnollista ja tissit on tarkoitettu imetykseen. Samoin vaihtoi sen uhmaikäisen kakkavaippaa ruokapöydän tuoleilla...
Ei auta muuta kuin kommenttia takaisin.
Samat säännöt kuin ennenkin, eli lapset jää kotiin.
Älkää antako periksi ja sanokaa ettei säännöt muutu kesken kaiken ja kertokaa että hän itse halusi niin aikoinaan ettei lapsia saa ottaa mukaan.
Niinhän se on että muiden lapset on riesa ja ne omat on mukana kulkevat kullannuput.
Itse ajattelen niin että äidin mukana kulkee lapset jos äiti niin haluaa. Jos en lasta kestä niin sitten en ota äitiäkään kylään.
Olisiko aika laittaa piste tuolle pompottelulle? Se ei tekisi teistä pahoja ihmisiä.
Niin?