Mitenkäs se perintö menikään?
Eli, jos on aviopari ja toinen menehtyy. Aviosuhteesta on 3 lasta ja kuoleva haluaakin testamentata omaisuuutensa ulkopuoliselle, mikä on jakoprosentti näiden kesken?
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 00:29"]
Eli tasinko, sitten testamentti ja sen jälkeen lapset. Eli voi laittaa testamenttiin puolison, jolloin hänellä on 75% omaisuudesta?
[/quote]
Mistä sä tuon 75 % prosenttia tempaisit? Jos puoliso on testamentinsaaja, hän saa 50 % perinnöstä. Perintö on se, mikä jää osituksen tekemisen jälkeen jäljelle.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 01:35"]
Puoliso perii 50%, lapset 25%, lopun 25% saa määrätä kenelle haluaa. Puolison ja lasten osuudet ovat siis lakiosat, joita ei voida heiltä viedä pois.
[/quote]
Puolisolla ei ole lakiosaa. Lapseton voi testamentata rahansa vaikka kulkukissoille.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 00:56"]Siis puoliso PERII vain, jos on testamentti, muuten puoliso saa vain tasingon, jos kuollut oli varakkaampi. Testamentilla puoliso voi siis saada puolet ja lapsi/lapset puolet. Vaikka koko omaisuus olisi testamentattu puolisolle, on lapsilla oikeus vaatia lakiosaansa eli 1/2 kuolleen omaisuudesta.
[/quote]tämän tekstin löysin ihan perintökaari sananlla googlaamalla, eli en ole päästä keksinyt
Puolisolle jää siis vain se oma omaisuus, ellei testamentissä muuta mainita.
Kerron oman esimerkkini, miten perintö voi mennä: Perheeseemme kuului isä, äiti ja me kaksi lasta. Isäni kuoli. Vanhemmillani ei ollut avioehtoa mutta yhteinen testamentti kyllä.
Ensin laskettiin isän oman omaisuuden ja äidin oman omaisuuden arvot, laskettiin ne yhteen ja jaettiin kahtia. Näin kummastakin tehtiin yhtä "rikkaita". Koska isälläni oli enemmän omaa omaisuutta, äidille annettiin tasinkoa (rahaa tai muuta omaisuutta) sen verran, että he olivat lopulta yhtä "rikkaita".
Sen jälkeen äiti sai heidän yhteisen testamenttinsa nojalla tietyn rahasumman. (Lain nojalla puoliso voi periä testamentin nojalla max 79 999 euroa ilman, että siitä tarvitsee vielä maksaa perintöveroa.) Ilman testamenttia äiti olisi saanut vain tasinkoa. Testamentin takia hän myös peri. Mielestäni äiti on siis ulkopuolinen, koska hän ei peri mitään automaattisesti vaan siihen tarvitaan testamentti (tasinko ei ole perimistä).
Sitten katsottiin, paljonko isän omasta omaisuudesta oli (tasingon ja äidin testamenttiperinnön jälkeen) jäljellä ja se jaettiin meidän lasten kesken.
Entä jos me lapset olisimme vaatineet lakiosiamme? Äiti olisi edelleen saanut tasinkonsa, mutta meidän lasten perintöosuudet olisi laskettu siitä isän omaisuudesta, joka oli jäljellä äidin tasingon jälkeen (ei siis vasta siitä osasta, josta on maksettu myös äidin testamenttiperintöosuus). Lakiosan suuruus on puolet perintöosuudesta, jonka rintaperillinen ilman testamenttia olisi saanut. Siis PUOLET, ei koko perintöosuus. Koska me lapset olimme myötämielisiä, niin käytännössä siis luovuimme osasta perintöämme äitimme hyväksi. Näin saatiin perintöveroakin pienemmäksi.
Rintaperillinen perii siis aina vähintään lakiosan, mikäli haluaa, vaikka testamentissa määrättäisiin omaisuus kokonaan jollekin ulkopuoliselle. Rintaperillisen voi tehdä perinnöttämäksi vain erittäin painaista syistä.
Pahoittelut, että teksti meni yhteen pötköön. Copy-paste teki tepposet. t. 25
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 09:04"][quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 00:29"]
Eli tasinko, sitten testamentti ja sen jälkeen lapset. Eli voi laittaa testamenttiin puolison, jolloin hänellä on 75% omaisuudesta?
[/quote]
Mistä sä tuon 75 % prosenttia tempaisit? Jos puoliso on testamentinsaaja, hän saa 50 % perinnöstä. Perintö on se, mikä jää osituksen tekemisen jälkeen jäljelle.
[/quote]
75% puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta, luonnollisesti. 50% (oma+tasinko), ja puolet siitä toisesta puolikkaasta.
Leski pitää oman omaisuutensa. Jos hän oli köyhempi kuin vainaja, hän saa lisäksi tasinkoa. Vainajan omaisuudesta menee 50% testamentinsaajalle ja loput jaetaan lasten kesken eli jokainen saa 16,66%.
Eli tasinko, sitten testamentti ja sen jälkeen lapset. Eli voi laittaa testamenttiin puolison, jolloin hänellä on 75% omaisuudesta?
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 00:29"]
Eli tasinko, sitten testamentti ja sen jälkeen lapset. Eli voi laittaa testamenttiin puolison, jolloin hänellä on 75% omaisuudesta?
[/quote]
Eihän puoliso ole ulkopuolinen. Aloituksessa puhuttiin testamentista ulkopuoliselle.
Jos minä olen se varakkaampi niin meneekö minulta tasinkoa kuolevalle ja hänen kohteelle?
Siis puoliso PERII vain, jos on testamentti, muuten puoliso saa vain tasingon, jos kuollut oli varakkaampi. Testamentilla puoliso voi siis saada puolet ja lapsi/lapset puolet. Vaikka koko omaisuus olisi testamentattu puolisolle, on lapsilla oikeus vaatia lakiosaansa eli 1/2 kuolleen omaisuudesta.
Lapsen lakiosa EI ole puolet kuolleen omaisuudesta, vaan puolet lapselle normaalisti tulevasta perintöosasta. Älkää neuvoko jos ette tiedä .
Ja lesken hyväksi voi tehdä pelkän hallintaoikeusterstamentin, jolloin säästetään yhdet perintöverot.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 00:52"]
Jos minä olen se varakkaampi niin meneekö minulta tasinkoa kuolevalle ja hänen kohteelle?
[/quote]
Ei mene ellet halua. Sinulla on tasinkoprivilegi, eli sun ei tarvitse luovuttaa tasinkoa vainajan kuolinpesään.
Puoliso perii 50%, lapset 25%, lopun 25% saa määrätä kenelle haluaa. Puolison ja lasten osuudet ovat siis lakiosat, joita ei voida heiltä viedä pois.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 00:52"]
Jos minä olen se varakkaampi niin meneekö minulta tasinkoa kuolevalle ja hänen kohteelle?
[/quote]
Ei mene, lue tasinkoprivilegi.
13: puoliso ei peri ilman testamenttia, vaan omistaa VÄHINTÄÄN puolet yhteenlasketusta (huomaa, ei VAIN YHTEISESTÄ vaan MOLEMPIEN ) omaisuudesta.
Kyllä marssijärjestys on se, että lasten lakiosa eli puolet siitä, mitä muuten kuuluisi menee testamentin edelle. Testamentin saajalle menee se, mitä puolison tasingon ja rintaperillisten lakiosan jälkeen jää jäljelle.