Vanhempien antama hoiva vähentää nuoren rikollista taipumusta

Lasketaankohan mukaan myös piilorikollisuus, kuten hakkerointi ja stalkkaus? Vaikuttaako rikollisuuden lajin valitsemiseen enemmän myöhempi seura? Mutta ilman muuta, harvalla varmasti "kokeilusta" tulee pysyvää, jos on kypsät ja viisaat vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Lasketaankohan mukaan myös piilorikollisuus, kuten hakkerointi ja stalkkaus? Vaikuttaako rikollisuuden lajin valitsemiseen enemmän myöhempi seura? Mutta ilman muuta, harvalla varmasti "kokeilusta" tulee pysyvää, jos on kypsät ja viisaat vanhemmat.

Mäne tiedä.

Tämähän on selvä. Jos ei ole tunnetasolla kiinnostunut lapsesta, tuskin kiinnostaa myöskään, mitä nuori tekee, kenen kanssa liikkuu ja miten pitkään yöhön pyörii ulkona. Jos kokee, että vanhemmat välittävät minusta, myös itse välittää siitä, miten käyttäytyy vanhempia kohtaan. Ja mallistahan tietty asiat opitaan. Moni ei esimerkiksi opi kotona sellaistakaan perusasiaa kuin että öisin nukutaan. Vanhemmat eivät ole asettaneet mitään rajoja. Yöt saa pelata ja valvoa, koska vanhemmatkin kukkuvat yöt ja nukkuvat päivät. Kaupungillakin näkee välillä vanhempia kello 11 jonkun pikku mukulan kanssa liikenteessä. Ollaan puistossa vielä piknikillä yhdeksän jälkeen, vaikka 4-vuotiaan pitäisi olla silloin jo matkalla unten maille.

Ja hellyyttä, sovittelua, anteeksi pyytämistä oppii kanssa mallista. Mutta rikollisuuteen kannustaa mielestäni eniten vanhempien väärä malli: ollaan kaikessa itsekkäitä, oma etu on kaikessa ensin, valehdellaan lapsellekin - totuus muuntuu aina tarpeen mukaan, tehdään pientä vilunkia ja kiusaa muille ja kukaan ei välitä kuin itsestään. Esimerkiksi se, että kunnioitetaan naapureita olematta metelöimättä yöllä kerrostalossa opettaa lapselle, että et ole täällä maailmassa vain yksin sinä ja sinun tarpeesi, vaan ne ovat aina suhteessa muihin, ja ne muut on hyvä ottaa huomioon, jos samalla vielä vaadit, että heidänkin pitäisi ottaa sinut huomioon.