Miksi ei ole sellaista asuinaluetta, jossa äänet olisivat vain luonnollista suhinaa?

Melusaaste täyttää aivot ja saa väsyttämään. Kaupungissa on niin tottunut melusaasteeseen, ettei enää kiinnitä huomiota. Lapista voi löytyä hiljaisuutta. Joku pieni kylä.

Kukaan ei ole nähnyt millään lailla järkeväksi rakentaa suhina-aluetta. Siitä vaan hankkimaan rahoitusta.

Onhan niitä. Harvemmin kaupungeissa tai isoissa taajamissa.

Omakotitalo auttaa suhinan kuuntelussa.

Sitä sanotaan maaseuduksi.

Kaislikossa suhisee

-Hawaijilainen sanalasku

Maa on lähes pelkkää korpea, muutamalla taajamalla. Muuta metsään, se on ihan sinun vieressäsi joka paikassa.

Tuuli suhisee. Puissa.

Pissan suhina pönttöön on mitä luonnollisin ääni.

Löytyy näitä kuule pilvin pimein, kun katsot ydinkeskustan ulkopuolelta. Ja toki mulle kävelymatka on 1-3 km, sulle ehkä vähemmän.

On niitä Helsingissäkin. Meilahti on täynnä näitä alueita ja aika lähellä keskustaa.

Munkkiniemi täynnä tällaisia alueita ja aika lähellä keskustaa.

Tali on lähes luontokohde, mutta harmillisesti ns. pussinperällä eli vaatii kyllä auton jos ei halua sitä yhtä ainoaa bussia odotella aina.

Kaupunki ei tarkoita aina sitä että se on joku betoni/meluviidakko. Rauhallisiakin kohteita on.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole nähnyt millään lailla järkeväksi rakentaa suhina-aluetta. Siitä vaan hankkimaan rahoitusta.

ap on "spede" mutta muistaakseni speden sketsien yksi hahmo oli suhinalempi. ehkä häneltä löytyisi ns suhina-alue.

Jos haluat kävellen saavutettavia palveluita, sinun täytyy ymmärtää, että silloin ympärilläsi täytyy asua muitakin ihmisiä äänineen, koska ei kukaan pysy elossa pitämällä palvelutiskiä vain yhdelle ihmiselle ettei vaan ääniä kuulu.

Sinun siis täytyy valita toinen. Joko muutat kauas muista ihmisistä ja opettelet kävelemään pitkiä matkoja, tai sitten opettelet sietämään toisten ääniä. Voithan tietysti koittaa perustaa jonkun vähä-äänisten kyläyhteisön jonnekin jumalan selän taa ja jokainen teistä sitten tarjoaa yhtä palvelua kylän ympärillä olevan metsän takana.

Itse asiassa... tuli tässä mieleeni, että joku uskonyhteisö ylläpitää munkki/nunnaluostareita, joiden asukkaat ovat antaneet vaitiololupauksen. Siellä ei siis puhuta mitään, ei kuunnella musiikkia, korkeintaan jonkun jumalanpalveluksen yhteydessä lauletaan ja sitten harjoitukset siihen päälle. Ehkä siellä on päivittäiset rukoushetketkin, mutta siis eivät puhu toisilleen, eivät sano aamulla edes huomenta. Keskittyvät täysin hiljaisuuteen.

Jollei ole kaupungin ääniä, niin sitten luonnon. Metsässä vasta onkin aistikasta, kun siellä rapsahtelee ja suhisee. Mättäät ovat täynnä hyönteisiä ja matelijoita. Linnut pitävät meteliä. Lisäksi puut ja kasvillisuus suhisevat ilmavirrasta. Tuuli.

Minua ei saisi kirveelläkään viidakkoon.

Täällä suhisee tuuli puiden lehdissä. Linnut kuitenkin laulavat ja jos joku naapuri ulkoiluttaa koiraa saattaa se myös haukahtaa. Kun järvi talvella jäätyy, sekin pitää erikoista meteliä, kun tuuli pukkaa jo jäätynyttä osaa toisen alle tai päälle.

Autojen ääntä myös kuuluu, jos joku ajaa suhteellisen lähellä. Pelkkä suhina on illuusio, aina on muitakin ääniä.

Vierailija kirjoitti:

Jollei ole kaupungin ääniä, niin sitten luonnon. Metsässä vasta onkin aistikasta, kun siellä rapsahtelee ja suhisee. Mättäät ovat täynnä hyönteisiä ja matelijoita. Linnut pitävät meteliä. Lisäksi puut ja kasvillisuus suhisevat ilmavirrasta. Tuuli.

Minua ei saisi kirveelläkään viidakkoon.

Joo, ei luonto mikään hiljainen paikka ole. Sen tietää jokainen, joka asuu meren rannalla lokkien kanssa samalla alueella. Asun maalla, mutta ymmärrän kaupunkimelun olevan stressaavampi ääni hälytysajoneuvojen äänien tai jatkuvan ratikan kolinan ansiosta.