Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä ihmisestä, joka pilkkaa toista kaverittomuudesta/yksinäisyydestä?
17.05.2021 |
Kaverittomuuteni ja yksinäisyyteni on minulle arka paikka, ja se on monien asioiden summa. Lapsena oli kavereita, mutta alkoholisoituneuden vanhempieni avioero ja muutto toiselle paikkakunnalle (Helsingistä tuppukylään) muutti kaiken. Traumat puskevat pintaan aikuisiälläkin.
Miten joku ihminen voi alkaa kiusata toista kaverittomuudesta, kun älyää sen toisen ns. heikoksi kohdaksi (hänen mielestään). On minulla hyvä ystävä, mutta ei ole ns. kaveripiiriä ollut sen lapsuuden jälkeen. Jouduin toiselle paikkakunnalle toiseen kouluun ekaluokan alussa. Oli onneksi joku kaveri koulussakin, muttei koskaan ns. hyväksyttäväksi määriteltävää määrää kavereita, eikä kaveriporukkaa.
Tuo ihminen joka mua kiusaa tuosta, on itse sellainen joka on asunut samassa paikassa, jolla on kavereita ja jonka on helppo tutustua ihmisiin.
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eihän se tervejärkisen touhua ole tuollaisesta pilkata, kuten itsekin tajuat.
Ehkä jonkinlainen narsisti? Itse törmäsin opiskelupaikassani ihmiseen joka haukkui tuolla tavalla omaa siskoaan, kertoi tyyliin että hänellä on sisko joka on ihan luuseri ja hänellä ei kavereita yms. Pidin pokkani mutta tätä tyyppiä ja sen kavereita kyllä välttelin sen jälkeen, SOS.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli yläasteella vähän sama juttu (olin sosiaalisesti kömpelö ja ujo, joten ihmisiin tutustuminen oli vaikeaa), ja eräs on-off -kaverini pilkkasi minua siitä jatkuvasti. Hoksasi sen olevan minulle arka paikka, ja käytti sitä jatkuvasti minua vastaan. Hänellä oli kuitenkin omat ongelmansa itsensä kanssa, ja purki niitä muun muassa noin.
Joku ongelma tuolla sinunkin tuttavallasi on, kun pitää tuolla tavalla v**ttuilla, jos se nyt yhtään lohduttaa.
Meillä on suvussa tuollaista kiusaamista. Äitini oli hiljainen ja vähän oudoksi leimattu ja minut haluttiin niputtaa samaan muottiin, sellaiseen suvun alempaan kastiin. Ekaksi yritin puolustaa jo edesmennyttä äitiäni että kyllä hänellä ystäviäkin oli, mutta eiväthän he käsitystään muuttaneet. Itse en kerro heille ystävättömyydestäni, eiväthän he voi tarkasti sitä tietää. Ei kannata paljastaa heikkouksiaan jos niihin isketään. Yksinäisyys on helpompi peittää kuin vaikka työttömyys tai vaikka lihavuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suvussa tuollaista kiusaamista. Äitini oli hiljainen ja vähän oudoksi leimattu ja minut haluttiin niputtaa samaan muottiin, sellaiseen suvun alempaan kastiin. Ekaksi yritin puolustaa jo edesmennyttä äitiäni että kyllä hänellä ystäviäkin oli, mutta eiväthän he käsitystään muuttaneet. Itse en kerro heille ystävättömyydestäni, eiväthän he voi tarkasti sitä tietää. Ei kannata paljastaa heikkouksiaan jos niihin isketään. Yksinäisyys on helpompi peittää kuin vaikka työttömyys tai vaikka lihavuus.
Olisiko muuten vittumaista antaa samalla mitalla takaisin? Pilkata sitä lihavaa lihavuudesta, jos kerta hänelläkin on pokkaa pilkata kaverittomuudesta?
Empatiakyvytön mulkku, joka itse salaa pelkää päätyvänsä jonain päivänä ypöyksinäiseksi. Tällaiset ihmiset kyllä tiedostavat, että ilman hoviväkeään eivät ole mitään. Parempi siis käsitellä (tai "käsitellä") pelon tunteet niin, että alkaa pilkata jotakuta yksinäistä ihan varmuuden vuoksi. Sama kuvio näkyy myös sinkkuihin kohdistuvassa nälvimisessä: pahimmat piikittelijät ovat hyvin usein heitä, jotka ovat parisuhteeseensa tyytymättömiä mutta eivät uskalla erotakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaajalle ei pidä antaa minkäänlaista valtaa vaikka joutuisi verta p ierrä.
Kiusaaja nimittäin saa siitä voimaa, jos ja kun asetut hänen kynnysmatokseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini oli tosi ilkeä minulle. Yksi hänen vakiokommenteista oli "ei ole ihme jos ei ole yhtään ystävää, kun olet noin mitätön". Tuon akka tokaisi aina silloin tällöin. Paradoksaalista kyllä, minulla on aina ollut jotain kavereita, mutta silti kommentti kuulostaa aivan harvinaisen ikävältä.
AP voisit löytää vertaistukea AAL:sta
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.aal.fi…
Kuulehan Sinä! Jos vain olet ja annat hänen huomautella asiasta, tulee hän sen aina tekemään. Minä menisin ja napauttaisin nenään, ihan sama mitä siitä seuraa. Olen niin läheltä seurannut tällaista, että en ole enää kovin herkällä siitä, vaan teen kuten kirjoitin, jos se aiheuttaa sinulle isoja ongelmia, en kehota, harmittelen vaan asiaasi, itse en enää mölinöitä kuuntele enkä herjaajia kumartele, pitkä tie, pitkä prosessi, mutta perskärpäset on poissa. Tsemppiä jatkoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet harmiton yksinäinen, niin ilkeys on tietenkin väärin.
Mutta itse olin tilanteessa, että se yksinäinen oli minulle ilkeä, käytti hyväkseen ja valehteli paljon. Sanoin sitten kyllä takaisin, enkä koe tehneeni väärin.
No, minusta on aika huono idea vajota samalle tasolle. Parempi saada hänet tajuamaan, että HÄN toimii huonosti.
Eli katso häntä hiljaa pitkään ja kysy sitten suoraan: "Omaatko sinä itse nyt mielestäsi hyviä sosiaalisia taitoja ja käyttäydytkö mielestäsi ystävän lailla? Kun mollaat minua tuolla lailla - itsekin tiedät, etten lapsuuden paikkakunnan muutokselle ja joutumiselle eroon kavereistani voinut yhtään mitään."
Jos hän siinä yrittää vielä jotain ilkeillä, eikä älyä perääntyä ja pyytää anteeksi - niin SITTEN voit todeta, että "Tuo on typerää ja halpamaista. Me emme ole enää tämän jälkeen ystäviä,. Varo vaan, että et menetä muitakin niin kutsuttuja ystäviäsi olemalla tuollainen mulkero".
Tekis mieli sanoa, että vois ampua sellaiset, mutta enpä taida viittiä...
Up