Ku on ollu kiusattu koko elämänsä miten siitä pääsee yli?
Eli mulla on ollut henkistä ja fyysistä kiusaamista. Tietysti alkoi heti ala asteella ja ylä asteelle mennessä jatkui. Ammattikoulusta erosin kiusaamisen takia, se oli niin raskasta henkisesti että pää ei kestänyt.
Mut eristettiin täydellisesti koko luokasta ulos, ei tervehditty,ei kerrottu muuttuneita aikatauluja, opettajat eivät päästäneet tunneille koska tarvitsin enemmän apua yhdessä jutussa.
Niin ja se salakuvaaminen oli tietysti ihan best kiusaajien mielestä. En koskaan päässyt mihinkään ryhmään ryhmätöissä, he vaan huokailivat kun opettaja kysyi kuka mut ottais ryhmään.
Sitten yksi luokkalainen tuli sanomaan että ovat opettajien ja muiden oppilaiden kesken puhuneet ettei tämä ala sovi mulle.
Kun lähdin koulusta pois aloin saamaan paniikkikohtauksia lähes viikottain.
Ja tuijottaminen on myös kiusaamisen muoto mikä mulle on osoitettu.
Mä olen kyllä hankkinut lääkityksen itselleni mutta töihin tai kouluun en uskalla mennä. Olen päättänyt hakeutua työkyvyttömyyseläkkeelle kun ihmispelko on niin kauhee.
Miettikää tilanne että olet kokoikäsi syrjitty ja täysin yksin kukaan ei puhu sanaakaan, ei oteta mihinkään mukaan, niin miten mä saan mielenterveyden koskaan kuntoon. Tuntuu liian pelottavalta mennä edes kauppaan kun joutuu ihmisten keskelle.
Joo tämmöstä mulla.
Kommentit (10)
Oletko onnistunut hakeutumaan mihinkään avun piiriin?
Käytkö kenellekään puhumassa näistä kokemuksista? Terapiaa tarvitset sillä ei tuollaisesta hetikään toivu, vaan se vie vuosia. Olet vielä nuori (?) joten en toivoa vielä menettäisi!
Pystytkö vanhemmillesi puhumaan?
Psykologilla joskus kävin mut ei siitä mitään tullu. En pystyny puhumaan ääneen näistä ku tuli ahdistus niin kauheeks. Mä en myöskään mene mielellään ulos kun en halua törmätä keneenkään.
Onpa ikävä kuulla, miten sinua on kohdeltu.
Luulen, että ihan ammattilainen osaisi parhaiten auttaa?
Tuli myös mieleen, että oletko varma että se kaikki esim sukulaisista tuleva tai harrastuksesta, on tarkoituksella irvailua? Monestihan ahdistunut tuntee, että kaikki vihaisivat häntä ja puhuisivat juuri hänestä, vaikka asia ei näin oikeasti olisi. Sanoit esimerkiksi että yksi kiusaamisen muoto oli tuijottaminen, niin onkohan se varmasti ollut pahalla tuijottamista?
Sun on päästävä johonkin vertaisryhmään mukaan toimintaan. Onhan siinä vähän kynnystä aloittaa, mutta olet kovempaakin joutunut kokemaan. Rohkeasti vaan👍. Sulla on varmaan joku sosiaalituen henkilö, jolle voit esittää asiasi. Aina voit palata nykytilanteeseen, se on turvasi, mutta jotain on yritettävä, kun olet itsekin huomannut tilanteen epätyydyttäväksi.
Hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy - yli - hyppy ja yli.
Jos ajattelee koko ajan, että kiusataan niin silloin voi tulla liian herkäksi. Tulkitsee katsomisen ja jos joku sanoo jotain niin kiusaamiseksi vaikkei se sitä olekkaan. Suurin osa ihmisistä on pohjimmiltaan kiusatun puolella. Ainahan ihmiset tuijottavat. Minuakin tuijotetaan, ja koska huomaan sen niin ilmeisesti itsekkin tuijotan. Se on ihan yleistä. Ihmiset ei yleensä huomaa eded itse tuijottavansa. Sehän voi tarkoittaa että on hyvännäköinen.
Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkustakin voisi hakea apua kiusaamisasioihin (ja jälkihoitoon). Siellä on mm. yksilöohjausta ja vertaisryhmätoimintaakin.
Kurjaa, että olet joutunut sadistien silmätikuksi. Toivottavasti saat voimaa jostakin. Ala vaikka harrastaa asioita, joista tykkää. Löydät samanmielisiä ystäviä.
Ja mun sukulaisetkin ovat kiusaamiseen osallistuneet he irvailevat mulle jokakerta esim mennään hiihtämään hihi hehe vaikka tietää varsin hyvin etten voi tehdä sitä oman vian vuoksi. Ja on paljon muutakin irvailua kuin tuo. Tuo nyt on pienin kiusaaminen mun kohdalla mutta mietin vaan millä sen saa loppumaan. Tuskin millään. Jopa mun harrastuksesta nälvivät aikoinaan niin että lähdin heiltä itkien pois. On kyllä mukavaa tämä elämä.