Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsiperheen elämä
28.03.2021 |
Toisesta ketjusta tuli mieleen, että miten raskasta se lapsiperheen elämä voi olla. Ketjussa siis uupunut 3-vuotiaan lapsen äiti oli avioeron partaalla, koska aikaa ei jää puolisolle lapsenhoidon jälkeen.
Älkää nyt kivittäkö, itsellä ei ole lapsia, mutta asia kiinnostaa omien lapsihaaveiden takia. Onko se elämä oikeasti noin raskasta? Lapsi pitää viedä ja hakea hoidosta, ruokaa nyt varmaan tehdään muutenkin eli se ei ole varsinaisesti lisätyö. Päiväkoti-ikäinen ei tarvitse harrastuksia, joten niihinkään ei tarvitse kuskata. Niin miksi se lapsi tekee elämästä niin raskasta ja vaikeaa? Tässä tapauksessa ei tainnut olla kyse edes erityislapsesta eli ihan tavallisesta perhe-elämästä on kyse.
Kommentit (8)
Ei se raskasta olekaan. Meillä on yksi päiväkoti-ikäinen. Ollaan lähdössä ulos harjoittelemaan pyörällä ajoa koko perheenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos puoliso ei ymmärrä miten paljon lapsi vaatii ja tarvitsee itse yhtälailla aikaa kuin lapsi puolisoltaan, niin kyllähän siinä eroon ajautuu...
Ihmisillä voi olla esim mielenterveysongelmia jotka vie voimavaroja...
Vierailija kirjoitti:
Jos puoliso ei ymmärrä miten paljon lapsi vaatii ja tarvitsee itse yhtälailla aikaa kuin lapsi puolisoltaan, niin kyllähän siinä eroon ajautuu...
Miten ylipäätään ajaudutaan tilanteeseen, että lapsi on vain toisen ”projekti”? Lähes kaikkea voi tehdä myös yhdessä. Tuntuu kummalliselta ajatukselta, että yhdessä tehdään lapsi, mutta sitten pitää kuitenkin huomioida erikseen kaikkia perheen jäseniä. Kaikkea ei toki tarvitse tehdä yhdessä, mutta kai se yksinäiseltä tuntuu jos joku jää ulkopuolelle kaikesta tekemisestä.
Tässä tapauksessa ongelmana taisi olla pitkään jatkunut väsymys, jonka vauvan huono nukkuminen oli tuonut äidille ja josta hän ei ollut toipunut. Eikä parisuhde- ja työnjakokaan perheessä sujunut parhaalla mahdollisella tavalla.
Yleisesti ottaen perhe-elämä on välillä raskasta ja välillä vähemmän raskasta. Itse muistan, että kukin lapsistamme alkoi nukkua kunnon yöunet ilman mitään heräilyjä, vasta noin kaksivuotiaina. Tämä tarkoitti kolmen lapsen perheessä aika kauan aika risaisia öitä. Onneksi sitä oli nuori niin jaksoi ja jaksoi vielä paljon muutakin siinä lastenhoidon ja yövalvomisen ohella. Muistakaa kuitenkin ihmiset niitä lähipiirinne lapsiperheitä ja tarjotkaa heille välillä lastenhoitoapua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies sitä eroa hakee siinä miesvihasadussa
Kaippa se raskaus riippuu paljon ihmisestä itsestään ja lapsesta. Esikoisen kanssa oli välillä todella raskasta kun "kaikki" oli hänelle vaikeaa (syöminen, nukkuminen, siirtymät, hoitoon jääminen) ja asia nämä helpottuivat vasta teini-iän jälkeen. Itse myös suoritin äitiyttä esikoisen kanssa aivan liikaa. Kuopuksen kanssa oli helpompaa koska edellä mainitut asiat olivat hänelle vaivattomia ja oma asennekin oli rennompi. Itse olin neljä vuotta kotona ja sen jälkeen pari vuotta tein lyhyempää päivää jotta arki olisi helpompaa ja jaksaisin paremmin. Se toimi. Mies oli tasavertainen vanhempi. Mutta parisuhde kyllä meni, ei jäänyt aikaa eikä kummallakaan oikein ollut jaksamista ja mielenkiintoakaan tehdä mitään yhdessä. Kumpikin halusi omaa aikaa jos oli siihen mahdollisuus. Kun lapset olivat teini-iän loppupuolella niin oli helppo todeta että parisuhdetta ei enää ole, lapsiperhearjen suorittaminen oli se mein yhteinen juttu. Se toimikin ihan hyvin. Nyt ollaan erottu.
Alue: Aihe vapaa
Ihmiset liioittelevat vaikeuksiaan, ei se ole sen raskaampaa. Jos ei olisi lapsia, niin sitten valiteltaisiin jostain muusta.