Voi pyhä sylvi!

Näin eilen erään tuttavani pitkästä aikaa. Olen viimeksi nähnyt hänet alkukesästä. Meillä molemmilla on vauvat,minun 5kk ja hänen 8kk.

Nähtyään minun vauvani tämä akka huudahti näin " Kyllä näkee kenen poika on. Yhtä pullea on kun äitinsäkkin"

Minun lapsellani neuvolalääkärin mukaan pituus,paino ja pää menevät keskikäyrällä.

Tämä naikkonen elää siinä harhassa,että jos äiti on lihava niin siitä johtuu vauvankin lihavuus (Hän on siis sitä mieltä,että vauvani on " LÄSKIPOSKI" )



Tämä akkasen oma lapsi on nyt erikois seurannassa neuvolassa,kun pituuskasvu romahti. Vauva on todella laiha,ei yhen yhtä makkaraa jaloissa ja posket ovat niin kapeat,että vauvan pää näyttää luonnottoman pitkältä. Muutoinkin vauva on todella itkuinen. Tuttavani itse kertoi,kuinka hänellä kasvaa iso kyrpä ottassa,kun lapsi vaan itkee ja itkee koko ajan ja kuulema ei saa nestettä juomaan lainkaan päivän aikana.



Noh,moralisoidaankos vähänsen?

Tämä akka poltti raskausaikana askin tupakkaa päivässä,söi puolikkaan makaronilaatikon vuorokauden aikana,jottei liho (Neuvolassa loppuraskausaikana tavatessamme esitteli minulle ylpeänä neuvolakorttiaan jossa oli,että painoa ei ollut tullut kuin 5 kiloa koko raskausaikana ja tällöin kertoi tuon ruokamääränsä) ja imetysaikana kessutteli taas askin päivässä " kun vituttaa niin paljon"

Vellit aloitettiin 2 kk ikäisenä ja soseet 2,5 kk ikäisenä ja nyt ihmetellään huuli pyöreänä,kun kaikki menee päin persettä lapsen kanssa.



Ja tämä ei ole teini-äiti vaan ikää on 40 vuotta.



Juu ja myönnetään olen lihava,mutta olen aloitanut dietin ja nyt jo takana -6 kiloa,joten suunta on oikea.





Miten te suhtautuisitte minun tilallani ollessanne?