Miten käsittelet mokiasi?

Ihan kaikki muut on niin idareita että sen avulla kyllä kestän.

Kyllä minä olisin parempi pomo, hallitus tai lapsi. Oon ollu vakitöissä samoissa hommissa 16-vuotiaasta asti. Kyllä tällä kokemuksella.

Backspacella tai del-painikkeella poistan väärät kirjaimet ja epäselvästi tekstiksi muotoutuneet ajatuspierut. Ennen piti käyttää kumia samaan asiaan.

No, vaihdan työpaikkaa johonkin missä on vähemmän palkkaa ja vastuuta. Sitten voi taas syytellä muita.

Ignooraan kaiken negan. Olen, kuin en tietäisi, mistä on kyse. Jos syyttävä sormi jostain syystä päätyisi minuun, olen olevinani kovin syväkeskittynyt johonkin erittäin tärkeään random proggikseen.

Oletko ap vastannut nämä kaikki edelliset vastaukset itse ?

Vierailija kirjoitti:

Ignooraan kaiken negan. Olen, kuin en tietäisi, mistä on kyse. Jos syyttävä sormi jostain syystä päätyisi minuun, olen olevinani kovin syväkeskittynyt johonkin erittäin tärkeään random proggikseen.

Ootko S a n n a?

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap vastannut nämä kaikki edelliset vastaukset itse ?

Hah ap hyvä yritys.

Kun mokaan, saatan tuntea häpeää tai syyllisyyttä. Tämän jälkeen vitutusta siitä että miksi piti taas näin käydä. Mokan suuruudesta riippuen riippuu kauanko asiaa märehdin. Joka tapauksessa yritän miettiä onko virhe korjattavissa ja jos ei niin elämä jatkuu ja yritän oppia jotain.

Käyttäydyn kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Toimii hyvin.

Erittäin epäterveesti. Olen tosi "huono mokaaja". Jään vatvomaan asiaan todella pitkäksi aikaa, suurentelen sitä ja kyllä, yritän myös peitellä ja löytää syytä muista. En ole tästä ylpeä, en todellakaan, mutta (jälleen syytän muita) minua ei ole ikinä opetettu mokaamaan, vaan aina on pitänyt tehdä täydellistä, mokaaminen ei ole ollut sallittua. En ole osannut etsiä keinoja millä saisin itselleni terveemmän suhtautumisen mokaamiseen, koska inhoan mokaamista ja en halua ajatella, että enää koskaan mokaisin. Vaikka tottakai mokaan. Ehkä vielä joku päivä tartun itseäni niskasta kiinni ja teen asialle jotain...

(Mutta myöskin: en ole mikään vastuunvälttelijä siinä mielessä, että teen oman osani yleensä hyvin ja tunnollisesti. En ole sellainen huithapeli haihattelija, joka olettaa, että muut hoitaa ja kaikki on muiden vastuulla, minulla vain oikeuksia. Ei, vaan pyrin huolehtimaan, että kannan vastuuni - koska inhoan mokaamista.)

Vierailija kirjoitti:

Käyttäydyn kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Toimii hyvin.

Ei toimi. Ehkä paikkasi kuitenkin olisi takaisin siellä kaupankassalla.

Asia vaivaa mieltäni kunnes olen sen käsitellyt. En edes kykene syyttämään muita, jos vika on minun.

- Olin kerran eroon liittyvässä tilanteessa jossa kärsin kuukausia, koska asia ei tullut käsitellyksi. Ja vain siksi koska osa siitä oli ihan omaa syytäni. Myllerrys päässäni vain jatkui, tunsin ärtymystä surua ja häpeää, pääsemättä tunteista eroon. Kunnes sen tajusin, minun olisi pitänyt toimia toisin. Toki eräässä toisessakin ihmisessä oli syytä, mutta kuitenkin..

Opin tapahtuneesta ja osaan jatkossa toimia toisin.

Up