Happi loppuu, pakahduttaa
Vaivana on ollut jo useamman viikon ajoittain iskevä tunne siitä ettei saa happea riittävästi. Teen istumatyötä ja varmaankin asia liittyy kasvavaan vatsaan, joka painaa keuhkoja (nyt rv 32+1). Tunne on kuitenkin inhottavan voimakas ja tulee jotenkin kohtauksittain, eikä käveleminen, asennon vaihtaminen tms. silloin auta, tuntuu vain että pakahtuu siihen paikkaan, päätä puristaa, käsistä lähtee voima ja hengästyttää. Erehdyin puhumaan asiasta tavalliselle tk-lääkärille, sanoin että tuntuu etten oikein jaksaisi enää töissä olla ja sain todella vähättelevää kohtelua, kuulemma ylihengitän ja käskettiin hengittää paperipussiin. Ei puhettakaan sairaslomasta eikä minua edes kuunneltu kun yritin jutella muistakin vaivoistani. Lähdin itku kurkussa vastaanotolta pois. Olen aina kuvitellut että raskaana olevia kohdeltaisi jotenkin inhimillisemmin.. Täytynee varata aika neuvolalääkärille, jos vaiva jatkuu/pahenee. Nyt vain on kynnys lääkäriin menemiseen entistä suurempi, kun alkaa itsekin epäillä olevansa vainoharhainen turhasta valittaja.
Kommentit (5)
Eli ihan samanlaista tunnetta, että happi loppuu, tulee ajoittain minulle.
Varsinkin jos olo muutenkin väsynyt. Minulla nyt rv34 meneillään ja vaiva jatkunut ehkä viikon tai pari. Ja tosiaan mikään ei auta vaikka kuinka hengittelee ja on aloillaan. Se vaan sitten menee itsekseen ohi.
Mutta tosi inhottavan tuntusta. Itse ajattelin juuri, että keuhkot jo niin puristuksissa ettei oikein aina toimi kunnolla. Minulla huomenna neuvolalääkäri, jolta aion asiasta kysyä. Voin sitten tänne palailla mitä vastasi.
Kurjaa jos sait noin huonoa kohtelua lääkäriltä. Tilaa vaan neuvolalääkäri tai yksityinen jos asia vaivaa.
Itse olen hoitovapaalla esikoisesta joten tilanne vähän eri. Toisaalta levätä ei tosiaankaan saa aina silloin kun siltä tuntuisi vaan pojan perässä on mentävä. Välillä juuri niissä tilanteissa tuntuu ettei saa happea ja että ei jalatkaan enää kanna vaan on pakko istua johonkin kannon nokkaan lepäilemään.
Nämä vaivat varmasti helpottaa synnytyksen jälkeen joten koitetaan kestää.
siis on meinaa niin ikävä tunne,et en tiä kamalampaa..en tiä mikä siihen auttaa mut joskus ku menen ulos kävelee tai alan vaa tekemään jotain et se unohtuu ni sit menee ohi..ei siis välttämättä ookkaan psyykkistä,niinku luulin..harmitaa vaan ku tulee se paniikkikohtaus sit joskus samalla.
mulla tulee yleensä supistuksen yhteydessä hengitysvaikeudet, rv30+jotain nyt. Supistuskin saattaa ilmetä niin ettei siitä ole mitään kipua mutta pakahduttaa hengitystä. Ihan turha ajatella että sinun pitää jaksaa töissä, jos itsestä tuntuu ettei jaksa ja tarvitsee lepoa, on hyvä kuunnella omaa kroppaa.
Minua ei Jorvin ultrassa uskottu rv 20 että supistelee liian paljon. Sanoivat vaan että reipas pitää olla (ihan niin kun huvikseni marisisin...). En pystynyt enää kävelemään 3m pidempää matkaa. Menin yksityiselle ja hän laittoi kädet vatsalleni ja totesi saman tien että olen ihan jumissa. Laittoi heti lepäämään pari viikkoa ja sanoi että pitää levätä lisää jos ei mene ohi. Hän on ollut alalla 30 vuotta ja sanoi ettei saisi koskaan väheksyä odottajan omia tuntemuksia. Nyt oma yksityinen lääkärini katsoi vielä huolella kohdunsuun tilannetta ultralla että on kiinni kun on ollut suppareita ja hengitys ahdistaa. Hyvältä näytti, mutta heti käski ottamaan yhteyttä jos tilanne tuntuu muuttuvan. Töitä ehtii tehdä vielä 30 vuotta, mutta muutaman työviikon takia ei kannata terveyttään ja vauvan terveyttä laittaaa peliin. Voithan aina lääkärillä valitella myös väsymystä, selkää ja suppareita niin saat tarvitsemasi levon. Vaikka kyllä kunnon lääkärin pitäs noilla viikoilla uskoa jo sanaakin...
Kuulostaa olevan siis aika yleinen vaiva. Sain huomiselle ajan omalle neuvolalääkärille, joka ainakin vaikuttaa pätevältä ja empaattiselta, toisin kuin tk-lääkäri jolla maanantaina kävin. Käyn nyt varalta tarkastuttamassa kohdunsuun tilanteen ja juttelemassa vaivoistani, saanpahan mielenrauhan itselleni. Eilen hapenpuute alkoi vaivata vasta iltapäivällä, nyt tuntuu jo heti aamusta hengästyttävän, vaikka ihan rauhallisesti paikallani istun.. Mutta oikein hyvää loppukesää kaikille ja odotuksen iloa (pikkuvaivoista huolimatta)!
Edellisessä raskaudessa minua alkoi kovasti hengästyttämään rv30 jälkeen, ja syyksi paljastui todella alas tippunut hemoglobiini. Milloin sinulta on viimeksi mitattu hb?
Noilla viikoilla alkaa jo keuhkoilta tilakin loppua ja muutenkin elimistö on aika kovilla, joten sinunkin hengästymiseesi on varmasti raskaus syynä. Toivottavasti asia selviää!
Tsempaten, Tinuri rv21+3