Missä tilanteissa korkealäkoulun arvosanoilla on väliä?

Ei tule mieleen yhtään tilannetta, missä arvosanoilla olisi merkitystä. Työelämässä kiinnostaa se, että tutkinto on ja korkeintaan ehkä, että mitä sivuaineita. Voisiko olla, että jos haluaa tutkijaksi ja hakee rahoitusta, niin jotain gradun arvosanaa ainakin katsottaisiin? Muuten ei kyllä ole väliä, hyväksytty läpipääsy riittää ja tutkinnon kasaan saaminen.

On väliä jos ne puuttuu.

Ketään ei ole korkeakouluun hakemisen jälkeen kiinnostanut yo-arvosanani. Kesätöitä hakiessa opiskeluaikoina esittelin opintorekisteriotetta työhaastatteluissa, yhtä työnantajaa se taisi kiinnostaa. Valmistuttuani ketään ei ole kiinnostanut kuin korkeintaan tieto pää- ja sivuaineista. Yhdessä haastattelussa katselivat opintosuoriteotteen läpi.

*Korkeaelämänkoulu

Jotkut paikat katsoo arvosanoja kun hakee harjottelijoita.

Sellainen mielikuva itselläkin on ettei vaikuta juuri missään mutta jotkut kauemmin opiskelleet niistä tuntuu huolehtivan. Niin mietin että voiko olla jotain harjoitteluohjelmia, maisterihakuja tms joissa sillä on merkitystä.

Avoimessa yliopistossa syy oli aineopintojen / avoimen sisäänottoväylän perustuminen arvosanoihin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jotkut paikat katsoo arvosanoja kun hakee harjottelijoita.

Jotain tällaista ajattelin, kiitos tiedosta.

Ap

Avoimessa yliopistossa perusopinnoista on saatava arvosanaksi vähintään 3 jos haluaa jatkaa aineopintoihin. Mutta muuten ei ainakaan minulta ole missään niitä arvosanoja kyselty. Se riittää että on valmistunut ja siitä valmistumisesta on todistus (jota sitäkään ei missään ole varsinaisesti kysytty. Eikä siinä itse todistuksessa edes ole arvosanoja, ne ovat opintorekisteriotteessa, jota ei ainakaan ole missään kysytty)

Maisteriohjelmiin haettaessa keskiarvo on tärkein valintakriteeri (kandi)tutkinnon suorittamisajan ja sen ohella, että aikaisempi tutkinto on oikealta alalta ja sopivasta korkeakoulusta.

Jos haet ulkomaiseen yliopistoon jatkamaan opintoja, niin keskiarvo (tai oikeastaan se, miten se sijoittuu vertailussa muiden opiskelijoiden keskiarvoihin) on hyvin tärkeä.

Kansainväliset konsulttifirmat hakevat nimenomaan sellaisia opintojen loppuvaiheissa olevia opiskelijoita, joilla on huippukeskiarvo. Silläkään ei ole niin väliä, onko tutkinnon ala ihan oikea. Tiedän useita fyysikoita, joita konsulttifirmat ovat palkanneet kaupallisen puolen tehtäviin.

Ja on Suomessakin työnantajia, jotka arvostavat hyvää keskiarvoa. Minä karsin hakijajoukosta heti pois ne, joiden keskiarvo on alle kolmosen.

Valmistumisen jälkeen työnhaussa puolet firmojen edustajista joko ihmettelivät että olin ottanut todistuksen edes mukaan haastatteluun ja muutama jopa naurahti. Ei kiinnostanut ketään, korkeintaan moduulivalinnat.

Joissain aineissa on keskiarvorajoja, että pääsee etenemään opinnoissa. Esim. englannissa on oltava 2,5 k.a., painotettuna 3, jotta pääsee etenemään perusopinnoista aineopintoihin. Tai oli ainakin 8 vuotta sitten kun opiskelin. Tohtoriksi jos meinaa väitellä niin niitä arvosanoja vähän katsotaan. Gradusta ainakin kannattaa yrittää saada vähintään 4 tai E, että pääsee tohtoriksi opiskelemaan.

Kiitos kaikille vastauksista, juuri näitä mietin! Keskiarvo on aina ollut hyvä, mutta erinomainen vaatii yleensä sellaista ajankäyttöä, minkä omassa tilanteessani priorisoisin hieman toisin kuin vitosia metsästellen.

Ap