Neitsyt ja turhautunut

Älä stressaa. Tossa iässä voi elämässä olla paljon muutakin kun seurustelu.

No ei ollenkaan outoa. Käyppä vaikka jollain deittipalstalla tekemässä hakuja samanhenkisistä tyttösistä. Edessä on festarikesä, joissa pakosti tutustuu uusiin tyyppeihin. Älä ujostele, vaan ala juttelemaan. Turha nolostelu on turhaa.

Ei todellakaan ole outoa. Miehillä varsinkin on erittäinkin yleistä ettei mitään seurustelu- tai seksikokemusta ole vielä tuossa iässä. 

Itse olen menevä & ulospäinsuuntautunut 21-vuotias neitokainen ja myös neitsyt, kuten monet kavereistani. Se on täysin normaalia ja mielestäni vain positiivista :)

Ei todellakaan ole outoa.Ei pojilla eikä tytöilläkään,vaan ihan normaalia.

tuntuu vaan karulta kun kaikilla tutuilla sitä vaan tuntuu olevan jo joku

t: AP

28v nuorimies vastaa sulle, että se taitaa olla aika normaalia, että tuon ikäisenä on vielä poikuus tallella. Itse ainakin olin aika onneton tapaus naisten kanssa vielä..=> finninaamainen teini. Toki poikuus tais mennä hirveässä kännissä 17v. 22vanhana alkoi tulemaan pikkuhiljaa itsevarmuutta ja alko olemaan ensimmäisiä seurustelu yrityksiä.

Älä huoli. Olet vielä todella nuori ja naisia saat heti kun itse olet valmis siihen. Tuon ikäisenä en itse ainakaan vielä tajunnut, että kaikki riippuu vain itsevarmuudesta..

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 23:13"]

En tiedä mistä pitäisi lähteä edes yrittämään, tai mitä pitäis alottaa edes ystävyys

T, 20v nuorimies

.

[/quote]

Miksi tuo asia vaikuttaisi ystävyyteen? Onko sinulla yleensäkin tapana uuden ihmisen kohdatessa kysyä, onko hänellä ollut jo seksisuheita? Kysytkö tasapuolisesti niin miehiltä kuin naisilta? Ällö tyyppi.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 23:24"]

28v nuorimies vastaa sulle, että se taitaa olla aika normaalia, että tuon ikäisenä on vielä poikuus tallella. Itse ainakin olin aika onneton tapaus naisten kanssa vielä..=> finninaamainen teini. Toki poikuus tais mennä hirveässä kännissä 17v. 22vanhana alkoi tulemaan pikkuhiljaa itsevarmuutta ja alko olemaan ensimmäisiä seurustelu yrityksiä.

Älä huoli. Olet vielä todella nuori ja naisia saat heti kun itse olet valmis siihen. Tuon ikäisenä en itse ainakaan vielä tajunnut, että kaikki riippuu vain itsevarmuudesta..

[/quote]

Jo

t,ap

o, itsevarmuus sitä tarviin. Kiitti kannustuksesta

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 23:25"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 23:13"]

En tiedä mistä pitäisi lähteä edes yrittämään, tai mitä pitäis alottaa edes ystävyys

T, 20v nuorimies

.

[/quote]

Miksi tuo asia vaikuttaisi ystävyyteen? Onko sinulla yleensäkin tapana uuden ihmisen kohdatessa kysyä, onko hänellä ollut jo seksisuheita? Kysytkö tasapuolisesti niin miehiltä kuin naisilta? Ällö tyyppi.

[/quote]

mitä helvettiä? En. Tarkotin että ihan naispuolinen k

t.apaveri ois jo plussaa

mitä helvettiä? En. Tarkotin että ihan naispuolinen kaveri ois plussaa.

t.ap

no ei sitä nyt tavalliseksi ja yleiseksi voi väittää, mutta vain sinä itse määrittelet onko se hyvä juttu vai ei. muiden mielipiteitä kun luonnollisesti löytyy aina laidasta laitaan. itse harrastan yhden illan juttuja, rikastuttavat elämääni kuten hyvä ruoka tai kiva harrastus, kärsisin neitsyenä. Toisaalta tiedän monia jotka eivät todellakaan haluaisi elää näin, mieluummin ilman kunnes suhteessa, ja ovat onnellisimmillaan niin.

-Nainen 19v-

Älä huoli. Paljon yleisempää kun yleisestä asenteesta ja mediasta ja kaikesta uskoisi. :) Moni tyttökin on kokematon 20-vuotiaana, oma eka kerta oli sen ikäisenä myös. Ja usko pois tytöillä riittäisi tilaisuuksia siitä neitsyydestään eroon hankkiutua, eli ihan omasta valinnastaan.

Itseäni ei haittaisi jos miehellä ei olisi kokemusta, vaikka kumppani tai pari ei myöskään haittaisi. Sen sijaan hillitöntä panomiestä en omaksi poikaystäväkseni haluaisi. Parempi siis, että hurmaat jonkun tytön olemalla ihan oma itsesi etkä kiirehdi sänkyyn menoa. Jos annat ymmärtää, että sulle kelpaa ihan kuka vaan nainen kunhan neitsyys menee, niin kukaan nainen ei halua olla se "kuka vaan". Hyvä idea myös ehkä mainita ekasta kerrasta siinä vaiheessa kun asiat menee pidemmälle, niin stressaat itse vähemmän ja tyttö ei huolestu haparoivista otteista vaan osaa odottaa parannusta tulevaisuudessa. :D Itse pitäisin jopa puoleensavetävänä jätkää, joka ei olisi pannut puolta kaupunkia ja olisi söpöllä tavalla alkuun vähän ujo ja hämmentynyt. Sun kannattaa ehkä lähestyä ujompia tyttöjä, jotka ymmärtää kyllä ja joiden kanssa varmaan parhaiten juttuun tulisit muutenkin.

T. ujohko 22v nuorinainen

kiitos, ainut ongelma on Se että mistäs niitä löytys :s

t. Ap

Oikeesti, ei hätää. Asiat tuppaa järjestymään. Itse olin muutama vuosi sitten omasta mielestäni jo auttamattomasti vanhapiika (22v ja neitsyt) ja samaan aikaan yhden koiran yksinhuoltaja, muuttanut juuri uuteen kämppään, joka oli täysin sekaisin, vähäiset kaveriympyrät jääneet muuton takia ja työpaikassakin olin pomon painostuksen ja kiusauksen alla ja mietin jo, että lähdenkö luostariin (tosin mitään uskonnollista vakaumusta minulla ei ollut) vai pistänkö itseni narunjatkoksi. Lähdin sitten näissä mietteissä koiran kanssa tutustumaan uuteen asuinalueeseeni, katsoin kartalta reitin ja mielestäni oikaisin asuinalueen läpi alueen suurempaa kauppakeskittymää kohti. Kuinkas ollakaan eksyin ja kun viimein löysin oikean tien niin koirani yritti kaataa vastaantulevan pyöräilijän, joka pysähtyi ja kysyi "Onkstoi corgi?". Juttelimme siinä aluksi paikallamme niitä näitä, huomasin kyllä, että poika oli aika söpö, mutta kätkin tarkkaan kiinnostukseni, koska siihenastinen elämänkokemukseni sanoi, että kiinnostuksen osoitus minun suunnaltani vain karkoitti ihmisiä. Kun olin lähdössä eteenpäin, jätkä lähtikin pyörää taluttaen meitä (minua ja koiraani) saattamaan, taloni alaovella pyysi puhelinnumeroa ja kysyi sitten, voisiko tulla käymään. Päästin hänet kämppääni hiukan häpeillen muuttosotkuja, sain meille tehtyä teetä ja kun istuimme sohvalla teekuppien kanssa jätkä kysyi, haluaisinko alkaa seurustelemaan hänen kanssaan... Juttelimme illalla pitkään, kerroin myös jossain vaiheessa sen, että olin neitsyt ja vietimme pitkän, ihanan illan sohvalla jutellen, kuunnellen musiikkia, puhuen ja suudellen. Muuten etenimme suhteessa rauhallisesti, loppupeleissä sitten minä taisin olla se malttamattomampi osapuoli, vaikken koskaan kuvitellut, että voisin missään seksuaalisessa olla aloitteellinen, koska olin niin ujo ja olin tottunut häpeämään itseäni. Mutta, sitten muutamien viikkojen tai ehkä kuukauden kuluttua, kun asia oli kypsynyt, olimme jutelleet ehkäisystä, lapsista ja kannoistamme aborttiin, luottamus kasvanut ja olimme jo tutustuneet toistemme kehoihin muuten, niin eräänä iltana, se vain tuntui luonnolliselta...

Ei ketään normaalia tyttöä haittaa. Jos teet tyhmyyksiä, käytä kondomia. T. nainen 22 v

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 23:33"]

no ei sitä nyt tavalliseksi ja yleiseksi voi väittää, mutta vain sinä itse määrittelet onko se hyvä juttu vai ei. muiden mielipiteitä kun luonnollisesti löytyy aina laidasta laitaan. itse harrastan yhden illan juttuja, rikastuttavat elämääni kuten hyvä ruoka tai kiva harrastus, kärsisin neitsyenä. Toisaalta tiedän monia jotka eivät todellakaan haluaisi elää näin, mieluummin ilman kunnes suhteessa, ja ovat onnellisimmillaan niin.

-Nainen 19v-

[/quote]

Ärsyttää nämä, jotka päättelee että kun itse elää tietyllä tavalla, niin valtaosa tekee varmasti samalla tavalla. Mistä sinä luulet tietäväsi mikä on tavallista ja yleistä? Neitsyys yli kaksikymppisenä on yleisempää kuin uskotkaan, siitä ei vaan pidetä niin suurta meteliä.

En usko, että moniakaan naisia haittaa kokemattomuus tuossa iässä :)

Mulla on itseasiassa ollut vähän sellainen fantasia, että saisin olla kokemattoman (nuoremman?) miehen "opettaja". Olen siis 27-vuotias nainen, jolla on ollut useampia kumppaneita, 9 jos oikein laskin.

aika moni auttaisi sua mielellään... :)