Kuinka moni inhoaa työtään?

Inhoan ja isolla iillä.

Olen myyjä, siis olosuhteiden pakosta ennenkuin pääsen opiskelemaan, sitä rahaa on jostain revittävä sen aikaa.

INHOAN työtäni niin paljon ettei sanat riitä kuvailemaan, aina välillä laskeskelen, että tulisinko toimeen ansiosidonnaisella, kun ei vaan pää kestä.

Joka päivä päivä täytyy asiakkaista, joilla on olevinaan hirvittävä kiire. Tullaan ostamaan jotain isompaa kodinkonetta, mutta se osto pitäisi hetijustnyt, bussi lähtee minuutin kuluttua, äkkiä nyt, päästä jonon ohi!!!

Ja sitten on tapauksia, joiden mielestä myyjät ovat absoluuttisesti tyhmiä ja yritetään päteä omalla "sivistyksellään". On muunmuassa jääty inttämään, että maksupäätteella Debit on luotto ja Credit pankki.

Työkaverit myös sitä luokkaa, että omista virheitä ei oteta mitään vastuuta, vaan pistetään pää piiloon ja heitetään joku muu myyjä selittelemään asiakkaalle tätä ko. myyjän tekemää virhettä (eli suomeksi sanoen ottamaan vastaan haukut).

Vihaan, kyllä! Lehtimyyntiä teen eräässä yrityksessä joten voit varmaan kuvitella?

Sama tilanne täällä. Odottelen, jos pääsis opiskelemaan ja pois täältä. Hyh. Työttömyydestäkin oon jo "haaveillut", mutta ei voi oikein irtisanoutuakkaan ja ottaa kolmen kuukauden karenssia niskaan.

Ois ihan eri tehdä töitä, jos pitäisi niistä. Välillä tosin en tiedä inhoanko enemmän työtä vai työpaikkaa. Tää paikka on meinaan suurten salaliittojen, juoruamisen, tiedon pimityksen ja useimmiten huonon ilmapiirin satama.

Mietin väkisinkin, että viihtyykö kaikki täällä oikeasti näin hyvin vai esittääkö nekin vaan? Tsemppiä myymiseen!

- ap -

Inhoan. Olen it-alalla ja nelikymppinen. Olen aivan loppuun asti kyllästynyt ja väsynyt koko alaan. Mutta eipä sitä enää tässä iässä ja asuntovelkaisena muutoksiakaan aleta asiaan tekemään, vaan pitää vaan tehdä vaikka inhottaa, ja odottaa eläkeikää kuin kuuta nousevaa.

Se on perseestä, kun aikaa menee hukkaan odottaessa jotain muuta. Ihminen kun suurimman osan elämästään on töissä ja työ on niin pirun iso osa elämää. Ihan turhauttaa meidän kaikkien puolesta, jotka odottaa työpäivän päättymistä, loman alkamista, uutta työpaikkaa tai ihan sama mitä.. Itsestä ainakin tuntuu, että päivät valuu ihan hukkaan, eikä tässä kyllä tule elettyä täysillä tai elämästä nautittua, kun joka päivä ottaa päähän nousta sängystä ja tulla tänne.

- ap -

[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 12:18"]

Se on perseestä, kun aikaa menee hukkaan odottaessa jotain muuta. Ihminen kun suurimman osan elämästään on töissä ja työ on niin pirun iso osa elämää. Ihan turhauttaa meidän kaikkien puolesta, jotka odottaa työpäivän päättymistä, loman alkamista, uutta työpaikkaa tai ihan sama mitä.. Itsestä ainakin tuntuu, että päivät valuu ihan hukkaan, eikä tässä kyllä tule elettyä täysillä tai elämästä nautittua, kun joka päivä ottaa päähän nousta sängystä ja tulla tänne.

- ap -

[/quote]

Nimenomaan. Itsestänikin tuntuu siltä, että koko elämä valuu hukkaan.

Menen töihin, olen siellä 8-10 tuntia, tulen kotiin, teen ruokaa ja katson ehkä hetken tv:tä ja menen nukkumaan.

Sitä sitten se 5-10 päivää putkeen (kiitos jatkuville sunnuntai-aukioloille, jotka tekevät myyjille lähes kahden viikon työputkia vaan että joku Martta haluaa päästä sunnuntainakin shoppailemaan).

Vapaapäivinä ei enää edes huvita tehdä mitään, kun ahdistaa jo ajatus töihinpaluusta.

No joo. Kirjanpitäjänä suuressa taloushallinnon palvelukeskuksessa. Robottityötä, jossa ei omia aivoja tarvita. Hyväksytään kasa vakiona kuukaudesta toiseen toistuvia kirjanpidon tositteita ja kuun vaihteessa ajetaan kasa järjestelmän ajoja tiukasti aikataulutettuna. Ja pari täsmäytystä, että täsmääkö saldo kahden eri järjestlmän välillä - wau, kyllä on samat luvut. Ei mitään haastatta, ei mitään luovuutta, aivot-narikassa-hommaa. Ainoa luovuus on, että joskus täytyy joku tosite perua ja vaihtaa summaa.

Sitten tiimipalavereissa kerran kuussa taivastellaan kun on niiiiiiiin kiirettä ja ongelmia ties minkä yksikön kirjanpidon kanssa. Ja ne ongelmat on just näitä että joku tosite piti korjata tai tehdä joku aneeminen excel- pohja johonkin täsmäytykseen.

Älkää koskaan menkö palvelukeskuksiin, ihan liukuhihnaduunia! Ja palkka huono.

Niimpä... Töiden jälkeen tekisi vaan mieli mennä kotiin itkemään, kuinka kamalaa oli olla töissä :D Eihän siinäkään mitään järkeä ole kuluttaa loppupäivääkin kamalan työn surkutteluun, mutta se nyt vaan on mielessä jatkuvasti. Mulla on vielä unirytmi niin päi honkia, että työ ja työnteko tuntuu vielä kamalemmalta.

Mä olen toimistossa töissä ja teen suurilta osin myös taloushommia. Ei ihan noin liukuhihnamaista kyllä täällä päässä ole, mutta eipä nuo maksutositteet tunnu silti mihinkään liikkuvan mun pöydältä... Mun työtehtävissä on yksi asia mistä tykkään hirveästi ja sitä voisin tehdä vaikka täysipäiväisesti, mutta eiköhän sitä osiota juuri jätetä vähemmälle ja vastuuta siirretä muualle kuin mulle... Huoh.

- ap -

Rakastan nykyistä työtäni tutkijana. Saa tehdä kaikkea mitä haluaa, ja touhuan muutenkin koko ajan jotain. Olen ollut myös epämiellyttävässä työssä mukana. Ja minulle on annettu potkut, tai olen itse irtisanoutunut työstä. Jotkut työt ei vaan ole ihmistä varten!!

Jee! On siis toivoa löytää tulevaisuudessa ihana työ! (Jos ei näiden kasvavien yt-irtisanomisten määrää huomioida..)

- ap -

Työ olisi ihan helppoa mutta työkaveri aivan hirveä. Olen ansassa ja lapsikin pitäisi elättää. Haen jatkuvasti uutta työpaikkaa. Mieluummin töissä kuin lapsen kanssa leipäjonossa.

Onneksi botit ja tekoälyt vapauttaa ihmisiä työn orjuudesta. Uusi uljas tulevaisuus missä koneet tekee työt ja ihmiset katsoo ruuduista viihdettä.