Miksei kukaan kertonut kuinka pahalta sydänsurut voivat tuntua?

Et ois kuitenkaan ihan uskonut, vaikka joku olis ennalta sulle kertonutkin. Vaikeehan sitä on sanoin kuvatakaan. :/

Sydänsurut on syvältä :( Tee asioita mitkä saa ajatukset pois tunteittesi kohteesta. Ajan kanssa selviät kyllä.

Minä kerron nyt, että sydänsurut menevät ohi. Kestävät aikansa, mutta kun keskityt muuhun elämään, töihin, opiskeluun, harrastuksiin, musiikkiin, kirjoihon, niin se onkin yksi aamu kadonnut. Se helpotuksen ja onnen määrä on upea tunne. Sitä varten kannattaa nyt jaksaa, vaikka ei siltä tunnu. :)

Aika parantaa, ihan totta :) Minäkin olin vielä vuosi sitten ihan saamarin maassa, nyt enää jonkun verran.

Mä haluaisin tuntea sydänsuruja vielä joskus. Tai no, ainakin tuntea sen, mitä on ennen niitä. Jos on pahat sydänsurut, on ne aiemmat hyvätkin tunteet olleet voimakkaat. Mä en enää ole tuntenut niin voimakkaasti, en mitään hyvää, enkä siten pahaakaan.

Miten se ikinä vois helpottaa, jos itse on vielä niin rakastunu, eikä haluis erota, kukaan toinen ei saa samanlaista tunnetta aikaiseksi. Kamala tunne.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 18:15"]Mä haluaisin tuntea sydänsuruja vielä joskus. Tai no, ainakin tuntea sen, mitä on ennen niitä. Jos on pahat sydänsurut, on ne aiemmat hyvätkin tunteet olleet voimakkaat. Mä en enää ole tuntenut niin voimakkaasti, en mitään hyvää, enkä siten pahaakaan.

[/quote]

Sama. Kaipaan nuoruuden voimakkaita tunteita... Nykyään keskityn vain arjen ylläpitäjän rooliin. Rakastan lähinnä tekemällä makaronilaatikkoa, pesemällä pyykkiä jne... Tunteiden vallassa en ole ollut vuosiin.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 18:38"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 18:15"]Mä haluaisin tuntea sydänsuruja vielä joskus. Tai no, ainakin tuntea sen, mitä on ennen niitä. Jos on pahat sydänsurut, on ne aiemmat hyvätkin tunteet olleet voimakkaat. Mä en enää ole tuntenut niin voimakkaasti, en mitään hyvää, enkä siten pahaakaan.

[/quote]

Sama. Kaipaan nuoruuden voimakkaita tunteita... Nykyään keskityn vain arjen ylläpitäjän rooliin. Rakastan lähinnä tekemällä makaronilaatikkoa, pesemällä pyykkiä jne... Tunteiden vallassa en ole ollut vuosiin.

[/quote]

:)

Minä taas hyppään siitä tunnekelkasta pois (tai ainakin yritän) ja haen elämääni juurikin tasaista makaronilaatikko-pyykki-työ-nukkumaan kello 21-eikä muutakaan mainittavaa auringn alla- akselia. Ja pysyttelen vielä hyvän tovin sinkkuna. Ehkä uusi rundi odottaa joskus muutaman vuoden päästä sitten?

#5