Olen syrjäytynyt ja tyytyväinen
Olen 24v nuori mies ja siemailen olutta päivät pitkät ja polttelen huumekasvia (kannabis). Naureskelen babylonin lampaille jotka kustantaa mun elämän samalla kun imen bongista hittejä. Ja töyssäkäyvät tulee varmaa kohta määkimään. Bää bää.
Kommentit (7)
Niin sitä pitää. Jatka samaan malliin.
Sanon minäkin et ok. Se mitä mulle tarkoittaa hyvä elämä on jotain ihan muuta kuin toisten halveksiminen kannabispöhnässä. Mut niin se taitaa mennä, että jos ei oo kokemusta paremmasta, ei tiedä edes et semmoista on. Ei mullakaan ylimääräistä ole, mut jos noin vähällä pärjäät niin ihan ok että mun verorahoista saat tukea. Ja en oo bääbäälammas. Rakastan työtäni. Itseäni. Kotiani. Perhettäni. Elämää. Ja itse olen noussut aika syvästä suosta enkä halua hukata elämääni enää yhtään. Vaan nauttia siitä.
jahas, tarvitsisitko jotain kannustamista työnhakuun. ohjaamista johonkin sosiaaliseen yhteisöllisyyteen vaikkapa yleishyödyllisen puuhastelun merkeissä.
😈
Palataan asiaan 5 vuoden päästä. Sitten tuo ei enää vaikutakaan ehkä enää niin hyvältä idealta.
Olen 59v ja tehnyt samaa nuoresta asti. Kivaa on ollut ja töihin en mene.
ELäämä on ihmisen anatomian luontaista toimintaa, aivojen toimintaaa ja järkeä. Siihen ei voi muuutoin oikein vaikuttaa kuin käyttämällä (jopa sitä vähäistäkin järkeä mahdolllisimman hyvin) ja antaa ihmisen luontaisen kehon vapauttttaa omia hyvän olon aineita luontaiisesti.