Miksi näyttelijät tuntuvat katsovan minua näyttämöltä?
Luulette että olen mielisairas tai muuten seko mutta olen keskiikäinen kulttuuritantta. Tuntuu siltä että joskus näyttelijät katsovat juuri minua katsomassa. Esityksen jälkeen saattavat mulkaista vielä minua pahatahtoisesti. Olenko eoätoivottu henkilö tämän pikkulaupungin teatteriin? Haluaisin illa näkymätön jaöhuomiotaherättämätön ja mielestäni olenkin ulkonäöltäni. En halua kohta käydä teatterissa ollenkaan jos olen joku silmätikku jota tuijotetaan joka esityksessä. Jos olisi oikea näyttelijä vastaamassa, niin tuijotatteko tahallanne jotain katsojaa?
Kommentit (6)
Aika jännä muuten..Mulla on vähä sama kokemus,mutta eri tilanteista, esimerkiksi luennoilla yliopistolla siis, jotkut proffat tuntuvat katsovan suoraan minua.Ehkä se vaan tuntuu siltä, tai sitten joku saattaa vain jäähä katsomaan jotain katsomatta kuitenkaan, ikään kuin silmät nauliintuneina vain.
Juju on siinä, että katsotaan juuri päiden yläpuolelle, ikään kuin tyhjyyteen. Katsomossa istuja sitten kokee, että häntä katsotaan ja kokemus on intensiovisempi ja henkilökohtaisempi. Tai paranoidimpi ;)
Num. 2
Ja joskun vielä opin kirjoittamaan oikein... siis intensiivisempi.
Num. 2
No itse huomannut ihan perusesitelmää pitäessä, että kun katse kiertää yleisössä, osa hätkähtää. Se on hyvä tapa katsoa yleisöä ja joskus katse osuu siihen eniten, joka sattuu parhaaseen "kenttään".
Yleisö on pimeä joten kasoja ei edes huomaa kunnolla eikä siinä ehdi ketään tarkasti katsoa.
Se on tekniikkalaji. Itse olen harrastelijanäyttelijä, ja meitä opetetaan kohdistamaan katse niin, että katsomossa tuntuu, kuin katsoisimme heitä. Todellisuudessa ei kesken näytelmän voi katsoa yleisöä tarkasti, keskittyminen on siinä näytelmässä niin tiukasti.