Olen aina jotenkin suttuisen näköinen...
Enkä oikein jaksaisi välittää omasta "imagosta". Toisaalta sitten kuitenkin välitän, koska tällaisia mietin.
Kuulun niihin, joiden hiukset menee aina huonosti. Mun silmiin näyttää, että muiden hiukset pysyy aina kauniisti paikoillaan, eikä koskaan hapsota tai karkaa roikkumaan silmille. Lisäksi liikun yleensä pyörällä, joten harvemmin näytän kovinkaan "freshiltä" - tuulen tuivertamat hiukset, punaiset posket, ripsaritkin välillä karkailee, hikoilenkin vähän ja hengästyn.
Mulla on tällä hetkellä aika risa laukku, vaikka voisin hyvin ostaa uuden (mitään hyvää merkkiä en edes harkitse ostavani, koska en ole hyvätuloinen ja pihikin vielä) - en vaan jaksa etsiä sopivaa. Mun valkoiset kengät eivät ole putipuhtaat, en jaksa siitäkään oikein välittää.
Tänään mä kannoin monta kassillista kaljapulloja kauppaan (ei omia), näytin luultavasti joltain huonon lähiön pubiruusulta. Kilinkolin.
Muita, joista ei mitään tyylikästä ja huoliteltua "parempaa väkeä" saa tekemälläkään?
Kommentit (2)
Täällä kolmas. Olen aika huoleton lähtijä, naamaa laitan korkeintaan pari minuuttia ja luonnonkiharat hiukset menevät niinkuin itse haluavat varsinkin kosteassa ilmassa, joten en niihin paljon viitsi aikaa laittaa. Aamuisin vaatteet ovat puhtaat, mutta jostakin syystä saan hierottua varsinkin housut auton kylkeen ja saatan kulkea tuntikausia pohkeet ravassa. Mutta eipä haittaa, hymy taitaa korvata kulahtaneen ulkonäön. ;)
Mä olen kanssa tuollainen. Kengät on aina mudassa, eikä vaatteet istu. Mukavuus on mulle melkein aina tärkeämpää kuin ulkonäkö. Silmälasit ei sovi mun naamaan, enkä vaan kerta kaikkiaan hahmota, mikä mulle sopisi. Ja kaikki on aina eläinten karvoissa.