Suurin osa ihmisistä inhoaa minua

Koska olet vainoharhainen.

hämmästyisit jos tietäisit miten vähän ihmiset sinua ajattelevat

Ehkä olet ilkeäluontoinen?

Valehtelet

No monet ihmiset ei varmasti ajatettele mua, mutta niistä joiden kanssa on joissain tekemisissä useimmat kyllä inhoavat. Ja ei, en ole ilkeä vaan ilmeisesti liian tylsä tms.

Kuvittelet vaan.

Lähinnä jotkus miehet saattaa sietää mua. Niitäkin tosin löytyy jotka eivät siedä, ja ne muuten ovat olleet kaikki tupakoivia (ei välttämättä kerro mitään mutta saattaa kertoakin?).

Minusta taas useimmat ihmiset pitävät, mutta eivät pitäisi enää jos avaisin suuni ja sanoisin kaikki mielipiteeni. Stressaan vaan tämmöinen että pitää esittää, en sitten itselleni ystäviä huolikaan , vaan pysyttelen omissa oloissani (siis smalltalkit hoituu, mutta läheisempiä suhteita en yritäkään rakentaa).

Mä en ole sellainen kuin pitäisi: "räväkkä", puhelias, menevä, iloinen, sosiaalinen jne. jne. jne. jne. Olen kaiken tuon vastakohta: hiljainen ja tylsä, epäsosiaalinen ja ainakin ajoittain melankolinen hissukka.

Tulee mieleen yksi tilanne johon päädyin opiskelukuvioissa: samassa paikassa aiemmin opiskellut tyyppi kysyi että "minkälainen meininki siellä on nykyään?" tms. enkä mä osannut vastata oikein mitään. En kyllä vieläkään käsitä mitä ihmettä tuollaiseen pitäis vastata? Tuli sellainen vaivaantunut hetki ja akat hymyilli tietyllälailla hieman "halveksivan ja inhoavan vinosti", kun en osannut olla nokkela ja sanavalmis niinkuin olis pitänyt jotta olisi kelvollinen ihminen.

Ulkopuolisen on helppo väittää että vaan kuvittelee muiden ihmisten inhoavan mutta kun se vaan on tosi että menee minne vaan niin aina jollain on joku ongelma mun suhteen. Poikkeuksena ehkä työpaikat joissa tehdään asiantuntijatyötä ja henkilöstö on pieni ja jo keski-ikäistynyt.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 11:54"]En käsitä miksi.

[/quote]

En minäkään. Mutta minäkin tosiaan vihaan sinua kanssa. Jännä juttu.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 12:50"]

Mä en ole sellainen kuin pitäisi: "räväkkä", puhelias, menevä, iloinen, sosiaalinen jne. jne. jne. jne. Olen kaiken tuon vastakohta: hiljainen ja tylsä, epäsosiaalinen ja ainakin ajoittain melankolinen hissukka.

Tulee mieleen yksi tilanne johon päädyin opiskelukuvioissa: samassa paikassa aiemmin opiskellut tyyppi kysyi että "minkälainen meininki siellä on nykyään?" tms. enkä mä osannut vastata oikein mitään. En kyllä vieläkään käsitä mitä ihmettä tuollaiseen pitäis vastata? Tuli sellainen vaivaantunut hetki ja akat hymyilli tietyllälailla hieman "halveksivan ja inhoavan vinosti", kun en osannut olla nokkela ja sanavalmis niinkuin olis pitänyt jotta olisi kelvollinen ihminen.

Ulkopuolisen on helppo väittää että vaan kuvittelee muiden ihmisten inhoavan mutta kun se vaan on tosi että menee minne vaan niin aina jollain on joku ongelma mun suhteen. Poikkeuksena ehkä työpaikat joissa tehdään asiantuntijatyötä ja henkilöstö on pieni ja jo keski-ikäistynyt.

[/quote]

Ei kaikkien tarvite olla räväköitä, sosiaalisia ja puheliaita ym., eivätkä kaikki todellakaan ajattele näin. Minäkin olen hiljainen, ujo ja vetäytyvä, mutta minullakin on sentään avomies, mukava lapsuudenperhe ja muutamia ystäviä, ja se riittää minulle.

Suomalaisilla nyt on aina jotain ongelmaa kaikkien kanssa, ei se meinaa, että sussa ap olisi mitään vikaa, vaikka ymmärrän kyllä, että näin ihmisvihamielisessa ilmapiirissä sitä helposti kuvittelee, että se ongelma on itsessä.

Suomalaiset on niin sellaisia "heimoihmisiä", että sen oman heimon (kaverit + perhe) ulkopuoliset koetaan jonain paskana, ja niistä ärsyynnytään.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 11:54"]

En käsitä miksi.

[/quote]

Se on se suomalaisen miehen heikko itsetunto...