Miten ihmiset kasvattaa lapsia suurkaupungeissa (NYC, Tokio, Lontoo jne.)?

Miksi Helsingin keskustassa ei voi saattaa lsta aikuiseksi? Mikä tekee asiasta vaikeaa?

t. Turun keskustassa aikuiseksi kasvatettu

Ihan normaalisti kasvavat lapset metropoleissa:) Turisteille ja lapsettomille ulkomaalaisille aukeaa aivan erillainen kaupunki kuin metropolissa asuvalle perheelle. 

Mikä siinä on mahdotonta?

T: akateemisesti koulutettu Kampissa koko lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt 28-vuotias nainen

Turvattomuutta, autoja, narkkeja, ei omaa pihaa jne. Kyllä vähän etäämmällä keskustasta on niin paljon helpompi - ja totta puhuen parempi - lapsen kasvaa. Ei tarvitse kuin avata ovi, niin lapsi pääsee telmuamaan pihalle leikkikaverien kanssa!

-AP

Lontoossa ainakaan ei ole turvattomuutta tai narkkeja. Autoja toki, mutta eipä asuinalueilla suurta liikennettä tai muutenkaan haittaa liikenteestä. Omia pihoja on paljonkin, mutta ovat ihan tarpeettomia - paljon ihania puistoja ja leikkipuistoja. Jos vanhemmilla vaan in varaa asua Lontoossa, niin on varsin mainio paikka.

Tokio on turvallisempi kuin Helsinki. Omia pihojakin löytyy reippaasti.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 13:21"]Turvattomuutta, autoja, narkkeja, ei omaa pihaa jne. Kyllä vähän etäämmällä keskustasta on niin paljon helpompi - ja totta puhuen parempi - lapsen kasvaa. Ei tarvitse kuin avata ovi, niin lapsi pääsee telmuamaan pihalle leikkikaverien kanssa!

-AP

[/quote]meillä voi avata oven ja lapset pääsee ulos leikkimään, mutta kavereita ei ole ja kaikkialle pitää mennä autolla. Toivon usein, että asuttais helsingin keskustassa, olis lapsille kavereita ja harrastuksia, kauppa lähellä jne.

Myös suurkaupungeista löytyy perheystävällisä alueita. Me asuimme 2 vuotta Kingston upon Thamesissa 12 mailin päässä Lontoon keskustasta. Turvallinen ja luonnonläheinen paikka. 

Olen asunut lasten kanssa 3 miljoonan asukkaan kaupungissa. Ensin asuttiin kaupungin laidalla, joka ei eronnut yhtään siitä, että olisi asunut Suomessa omakoti- ja pientaloalueella. Oli oma piha, uima-allas, leikkipiha, tenniskenttä jne. Alue (parikymmentä ja pkt-asuntoa) oli vartioitu ja aidattu, joten väittäisin, että oli turvallisesta. Myöhemmin asuttiin ihan kaupungin keskustassa. Kerrostalossa oli ei ollut omaa pihaa, mutta jälleen kerran oli yhtienen vartioutu, aidattu, uima-altaalla jne. varustettu yhteinen pihapiiri. Silloin meillä ei ollut enää pieniä lapsia, mutta teinit nauttivat! Kouluja ja päiväkoteja oli vieressä. Lapset kulkivat kouluun kävellen, bussilla tai taksilla. 

Kummassakaan olo ei ollut yhtään turvaton. Pultsareita, narkkareita yms. en nähnyt ainoatakaan. Autoista ei ollut mitään haittaa. Miksi olisi? 

Nyt asutaan Suomessa ja ihan maalla 300 asukkaan kylässä. Ei meillä ole täälläkään turvaton olo, mutta ei turvallisempikaan. Olen opiskellut Helginsissä ja siellä asuu mm. kummipoikani, joten ihmettelen, miten erityisen vaikeaa lapsen kasvattaminen Helsingissä muka on??!?

Pikkukaupungeissa on paljon pahemmat huumeongelmat.