Onko sinulla parempi vai huonompi elämä kuin omilla vanhemmillasi, kun olit lapsi/nuori

Oma lapsuus oli paljon parempi kuin vanhemmillani ja lasteni lapsuus parempi kuin minulla. Niin taloudellisesti kuin emotionaalisesti.

Aika samanlainen.

Minulla oli parempi lapsuus kuin vanhemmillani oli lapsuus. Minuun ei kohdistettu koskaan väkivaltaa, mitä toinen vanhempani joutui kokemaan fyysistä ja toinen henkistä. Minua on aina arvostettu ja minulle on kerrottu, kuinka tärkeä olen.

Ainoa negatiivinen puoli minun lapsuudessani oli, että vanhempani keskittyivät mielestäni joskus vapaa-ajallaankin liikaa töihinsä ja koin joskus, etten tullut kuulluksi. Lisäksi he riitelivät aika paljon ollessani pieni ja yrittivät vetää minua ja sisaruksiani mukaan riitoihinsa. Koen silti lapsuuteni olleen ehdottomasti enemmän positiivinen kuin negatiivinen ja varmasti tasapainoisempi kuin kummallakaan heillä.

Vierailija kirjoitti:

Oma lapsuus oli paljon parempi kuin vanhemmillani ja lasteni lapsuus parempi kuin minulla. Niin taloudellisesti kuin emotionaalisesti.

Jokseenkin samoin. Mutta aikuisena vasta keski-iässä ylsin samaan elintasoon kuin omat vanhemmat jo kolmekymppisinä.

En tiedä kovin yksityiskohtaisesti, millainen lapsuus vanhemmillani oli. Kuvittelen, että isäni lapsuus oli yhtä huono tai huonompi kuin minun, ja äitini lapsuus oli ehkä tasaisempi kuin minulla, niin että siitä puuttuivat korkeimmat huiput ja syvimmät kuilut. Tämä on pelkkä mielikuva, en ole paljon kysellyt olivatko isä ja äiti onnellisia lapsena.