Kysy mitä vaan nistin äidiltä

Luovutitko jossain kohtaa lapsesi suhteen?

Mitä olet tehnyt lapsesi auttamiseksi?

t. Nistin sisko

Olitko yksinhuoltaja?

Oletko saanut apua itsesyytöksiin?

Täällä toinen. Tällä hetkellä kai taas kuivilla.

Ja jollekin kysyjälle: täysi-ikäisen auttamiseksi ei voi tehdä yhtään mitään.

Miten lapsesi on vaikuttanut sinuun käytöllään?

Mikä on koulutuksesi ja tuolotasosi?

Uskotko, että lapsellasi olisi todettu adhd jos olisi pienenä tutkittu?

Käytätkö itse jotain aineita, tai oletko käyttänyt?

Oletko niitä nistien äitejä, jotka murtavat stereotypiat perheistä joista tulee nistilapsia?

Eli varmaan ihan hyvällä asuinalueella asuva, hyvin käyttäytyvä, hyväpalkkaisessa työssä ja onnellisesti naimisissa oleva nainen?

[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 17:55"]

Mikä on koulutuksesi ja tuolotasosi?

[/quote]

Tämä toinen nistin äiti kommentoi: joo, ap sanoi että kysy mitä vaan. Sun kysymys on silti täysin urpo. Mulla keskiasteen koulutus, palkka on reilu 40t/vuosi. Tämä tuskin kovasti vaikuttaa siihen onko lapseni nisti vai ei. Toinen muuten ei ole.

Syytätkö itseäsi siitä että lapsestasi tuli narkomaani?

[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 17:57"]Oletko niitä nistien äitejä, jotka murtavat stereotypiat perheistä joista tulee nistilapsia?

Eli varmaan ihan hyvällä asuinalueella asuva, hyvin käyttäytyvä, hyväpalkkaisessa työssä ja onnellisesti naimisissa oleva nainen?

[/quote]

Etelä-Hgin kasvattina voin kertoa, että siellä niitä huumeita vasta pyörikin. Ja niihin oli varaa. Moni kuollu, moni käyttää edelleen ja pappa maksaa.. Osa käy kalliissa vierotuksissa vuosittain, osa muutti ulkomaille huumemyönteisempään yhteiskuntaan. Että mikä stereotypia.

Ps. Eräässä Espoon kermapersekoulussa pyörii jatkuvasti huumeita.. Ihan yleisesti tiedetty juttu.

Tiedätkö, miksi lapsesi aloitti huumeidenkäytön?

nistin äiti vastaa:

Uskominen pois pääsyyn aineista on todella koetuksilla, mutta yritän pojallemme luoda uskoa, et se ois mahdollista.

Lähes einoa mitä voidaan tehdä, on välittää tietoa et rakastamme ja olemme valmiita aina tukemaan jos on itse valmis kuiville.

Tällä hetkellä saan apua itsesyytöksiin ja kaikkeen muuhunkin, mitä pojan elämä meillä kotona aiheuttaa.

En ole yksinhuolta. Pojan isän kanssa edelleen yhdessä. Ja siis poika on aikuinen ja alotti huumeidenkäytön aikuisena.

Adhd:ta on epäilty, muita mt ongelmia on.

En ole koskaan kokeillutkaan mitään aineita emmekä tunne muita jotka käyttäisivät.

Ja joo, asumme ihan "hyvällä alueella". Naimisissa emme ole, mutta oltu yhdessä pian 30 vuotta. Olemme keskituloisia.

Ja kyllä mä olen miettinyt pääni sekaisin miksi näin kävi ja oisiko näin käynyt jos oisin joskus toiminut toisin.

ap jatkaa

Vaikea  sanoa miksi aloitti. Typeryyttään ja kokeilunhaluaan?

Tutustui huumeisiin ulkomailla opiskellessaan.

Opinnot jäivät nopeasti pois kuvioista.

Mullakin yksi sisaruksista käyttää huumeita. Muut ei, alkoholin käyttökin hyvin vähäistä, ollaan opiskeltu ammatit, käydään töissä, osalla perhe. Vanhemmat ei käyttäneet mitään, isä joskus saunakaljaa. Vanhemmat naimisissa, asunto maalla omakotitalossa. Aina ei voi valitettavasti syyttää perhetaustaa vaan ihmiset tekee omia valintoja.

Geenit vai kasvatus?

Ap tehtailee näitä nisti-aloituksia.

Itse olen myös nistin sisko... Meillä näen aivan selvät syyt siihen miksi veljeni lähti huumemaailmaan, lapsuudenperheessä on ollut väkivaltaa, kiihkouskonnollisuutta, mielenterveysongelmia suvussa jne jne... Itse en lähtenyt, koska olen luonteeltani erilainen, ja olen myös saanut onnistumisen kokemuksia lapsuudessa ja nuoruudessa enemmän kuin veljeni. Oli siis varmaan parempi itsetunto. Toki kaveritkin vaikuttavat, minulla oli ehkä niitä enemmän ja joukossa myös "parempia" sellaisia. En osaa sanoa... Veljeni on myös aina ollut enemmän sellanen joka on mennyt joukon mukana, ei ehkä ole uskaltanut olla oma itsensä. Liittyy tämäkin kai itsetuntoon.

Tämä on tosi mielenkiintoinen aihe etenkin nyt kun itsellänikin on lapsia, ja niitä mielenterveysongelmia tosiaan on suvussa. Veljeni kohdalla näen niin selvästi että paljon olisi voitu tehdä auttaakseen häntä, jos olisi osattu. Nyt on mennyt vuosia jo niin paljon hukkaan, että en tiedä pääseekö hän koskaan kuiville.