Lue keskustelun säännöt.
Masennus ja avioero
06.12.2013 |
Tuntuu että ainut ratkaisu on erota, itse olen se masentunut osapuoli. Tuntuu että suhde on ihan karilla. Osittain masennukseni takia kun mies ei ymmärrä kuinka väsynyt olen.
Onko kokemusta miten tästä yli vai erotakko?
Lapsen huoltajajuus, vaikuttaako masennus että en saisi huoltajuutta vai luovutanko suosiolla, muutan yksin? Näen lasta viikonloppuisin.
Kommentit (10)
Masentuneen pitää hoitaa itsensä kuntoon. Tukea saa lääkäriltä, terapeutilta, lääkäreiltä. Puolisolta jonkin verran, mutta myös masentuneen puoliso tarvitsee tukea, koska häneen kohdistuu usein kohtuuttomia vaatimuksia, joihin ei voi vastata. Puoliso ei voi sairastaa toisen puolesta eikä kannatella.
On yksi masentuneen ihmisen ajatusvääristymä, että muiden pitäisi kannatella häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se ero auttaa? Silläkö luulet masennuksen parantuvan?
Masennusta on vaikea muiden ymmärtää. Hakeudu hoitoon, ellet jo ole, ja pyydä mieheltäsi, että hän odottaa esim. puoli vuotta tai vuoden, jos suinkin pystyy. Olen itse hakenut avioeroa masennustilanteessa, kun tunteeni kuolivat täysin. En ymmärtänyt, että ne palaavat takaisin, kun masennus hoidetaan.
Jos molemmat ovat muuten tasaveroisia vanhempia, masennus voi painaa vaa'assa niin, että terveempi on parempi lähivanhempi. Koska masennus tappaa myönteiset tunteet ja tekee itsekeskeiseksi, lapset kärsivät siitä aina. Heillä on oikeus huomioon ja siihen, että vanhempi osaa iloita heistä.
[quote author="Vierailija" time="06.12.2013 klo 02:40"]
Älä nyt lapsesi ja miehesi elämää pilaa tuollaisen masennuksen takia. Haet itsellesi apua ja päätät selviytyä. Masennus on käsitteenä jo hiukan naurettava, vaikka ollaan väsyneitä niin on muodikasta olla masenunut. Pah. Niskasta kiinni ja kuuppa hoitoon.
[/quote]
noinhan han masennus hoituu, otetaan vaan niskasta kiinni.
loistavaa!
No minusta mikään sairaus ei ikinä ole mikään syy eroon... Miten se menikään: "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä..." Tämä on nyt se vastoinkäyminen; ihmiselle heitetään lukematon määrä haasteita elämässä eteen, niihin ei aina voi vaikuttaa, mutta siihen voi vakuttaa, kuinka näissä vastamäissä toimii. Avioliitto on juuri sitä varten olemassa, että ne pahimmatkin ylämäet voi jakaa jonkun jonkun kanssa, ei tarvitse selviytyä yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
masennus on parannettavissa oleva sairaus eikä sen takia tarvitse rikkoa perhettä. Lääkäriin ja perheneuvolaan.
[quote author="Vierailija" time="07.12.2013 klo 10:51"]
Masentuneen pitää hoitaa itsensä kuntoon. Tukea saa lääkäriltä, terapeutilta, lääkäreiltä. Puolisolta jonkin verran, mutta myös masentuneen puoliso tarvitsee tukea, koska häneen kohdistuu usein kohtuuttomia vaatimuksia, joihin ei voi vastata. Puoliso ei voi sairastaa toisen puolesta eikä kannatella.
On yksi masentuneen ihmisen ajatusvääristymä, että muiden pitäisi kannatella häntä.
[/quote]
niin mut ei pidä kääntää selkää. Eikös puolisoa pidä tukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.12.2013 klo 21:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2013 klo 10:51"]
Masentuneen pitää hoitaa itsensä kuntoon. Tukea saa lääkäriltä, terapeutilta, lääkäreiltä. Puolisolta jonkin verran, mutta myös masentuneen puoliso tarvitsee tukea, koska häneen kohdistuu usein kohtuuttomia vaatimuksia, joihin ei voi vastata. Puoliso ei voi sairastaa toisen puolesta eikä kannatella.
On yksi masentuneen ihmisen ajatusvääristymä, että muiden pitäisi kannatella häntä.
[/quote]
niin mut ei pidä kääntää selkää. Eikös puolisoa pidä tukea?
[/quote]
Tuki ei tarkoita sitä että hänen pitää joka päivä olla sinusta huolehtimassa? Kyllä sinun pitää kantaa kortesi kekoon taloudessa. Monella masentuneella on se käsitys että toisen pitää vaan koko ajan kuunnella miten masentunut itse on ja jotenkin auttaa sitä. Kukaan ei voi sitä auttaa . Auttaminen tulee ihmisesti itsestä. Eikä kenenkään tarvitse jatkuvasti kuunnella miten rankkaa on.
Jos masentunut ei mene ammattiauttajalle niin sitten olkoot. Se tarkoittaa että hän ei edes halua apua.
Olen itse elänyt masentuneen kanssa. Koskaan ei enää. Vuosia meni ja yksi ei tehnyt mitään. Päivästä toiseen sai kuunnella valitusta. Kaikki annoin ja sen takia sosiaalinen elämä meni, työ kärsi, rahat meni, lapset kärsi ja kaikki meni päin persettä. Sitten se oli minun syytä kun toinen ei suostunut edes lääkäriin mennä. Se on entinen puoliso.
Et voi kaataa masennustasi miehesi päälle. Hän ei voi sinua auttaa. Mene lääkäriin, psykologille ja pariterapiaan (ilmaista). Menette noihin kaikkiin. Mutta ET voi tuhota miehesi elämää kaatamalla sitä hänen niskaansa ja SINUN PITÄÄ ruveta ekemään asialle jotain.
Älä nyt lapsesi ja miehesi elämää pilaa tuollaisen masennuksen takia. Haet itsellesi apua ja päätät selviytyä. Masennus on käsitteenä jo hiukan naurettava, vaikka ollaan väsyneitä niin on muodikasta olla masenunut. Pah. Niskasta kiinni ja kuuppa hoitoon.
Missä menee raja, kauanko on kärsittävä? Odotettava että masentunut saa apua ja tukea puolisolta. Koska saa erota?