Lue keskustelun säännöt.
Kissi tuo eläviä hiiriä sisälle.
26.10.2013 |
Perheemme asuu maalla. Meillä on kissa, joka on ostettu silloin, kun se vielä asui kerrostalon kolmannessa kerroksessa. Siellä sitä käytettiin ulkona vain narun jatkeena, siis ketjussa.
Kissa ei koskaan nuorena oppinut elämään oikeaa, täyttä ja tyydyttävää kissan elämää aidosti kissana ja luontokappaleena. Se ei oppinut metsästämään hiiriä. Kunnes meillä.
Me aloimme opettaa sitä kulkemaan ulkona luonnossa yksinään. Meillä kun tuota tonttia riittää. Siellä se myös oppi metsästämään hiiriä, mutta... Vailla emonsa äidillistä esikuvaa se ei koskaan löytänyt itseään syvästi kissana. Se oppi kyllä pyydystämään hiiriä, mutta ei tappamaan niitä.
Niinpä kissi tuo nyt sisään eläviä hiiriä, kun se tulee kotiin yöllisiltä reissuiltaan. Hiiret tietenkin karkaavat asunnon rakenteiden piiloihin, mutta onneksi ne saa napattua hiirenmälleillä, jotka viritetään yöksi eri puolelle asuntoa.
Tarinan opetus: Älä koskaan ota rivitalon tai maalaisasunnon lemmikiksi sellaista kissaa, joka on viettänyt pentuutensa tai nuoruutensa kerrostaloasunnossa.
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 22:30"]
Se kissa pitää teitä kuin pentuina, joille pitää tuoda eläviä hiiriä, jotta oppisitte metsästämään. Tuota tekevät kokeneetkin tappajakissat.
[/quote]
Kyse on siitä, että kissan tappajavaistot eivät ole päässeet esiin, kun se on viettänyt varhaislapsuutensa ja nuoruutensa 30 metrin korkeudella maanpinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 22:30"]
Se kissa pitää teitä kuin pentuina, joille pitää tuoda eläviä hiiriä, jotta oppisitte metsästämään. Tuota tekevät kokeneetkin tappajakissat.
[/quote]Juu, minä olen viettänyt lapsuuteni maatalossa, ja kyllä ne maalaiskissatkin joskus toivat eläviä hiiriä kuin leikkikaluiksi. Ällöä se kyllä oli.
Paskapuhetta ja vielä surkeampi tarinan opetus. Kissa tuo elävän hiiren aina kotiin ja alkaa sen jälkeen nk. keittämään sitä, eli viskellä edestakaisin jotta hiiren liha tavallaan muovautuu maukkaammaksi. Siitä kai tulee se sanonta "kissa ja hiiri"- leikkiä, koska usein kissa myös päästä hiiren pakoon ja nappaa uudelleen kiinni, Lopulta, kun se kyllästyy heittelyyn, se tappaa hiiren ja syö sen vasta sitten.
Kissa on petoeläin. Se ei kuulu Suomen luontoon eikä sitä saa pitää kuljeksimassa metsissä yksinään. Kissan kuuluu aina ulkoilla valvotusti, ettei se pääse tappamaan ja kiduttamaan muita luontokappaleita.
Olen aina ihmetellyt kissanomistajia. Kissa kuljeskelee ties missä, tappaa lintuja ja hiiriä sun muita, nakertelee niitä suolinen ja silmineen, nuolee turkkiaan - ja sitten kotio. Lapset silittelevät ja pusuttelevat ja nieleskelevät samalla niitä linnun suolenrippeitä.
Ja sitten vielä kauhistellaan koiranomistajia, kun koira haistelee puskia lenkillä.
"Kissa ei ole pieni ihminen!" (Lainaus Kauppiaiden kustannus oy.:n parikymmentä vuotta sitten julkaisemasta kissakirjasta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mm. villikissan pentueesta pyydystetty hyvä hiirikissamme harrasti myös samaa. Ja ovat niin oveliakin että yrittivät sen hiiren suuhunsa piilottaa, vain hännänpää suupielessä joskus paljasti että mukana on jotain ei-toivottua:D Joo, ihan on nyt jostain keittokomero-kissapsykologilta tuo teoria.
Kyllä meidänkin maatiaiskissa toisi elävätkin hiiret sisälle jos ei aina tarkastettaisi että ei ole hiiri suussa kun tulee sisälle.
Kantaa myös rapuille rivin tapettuja paisteja kun viettää aikaa ulkona.
Se kissa pitää teitä kuin pentuina, joille pitää tuoda eläviä hiiriä, jotta oppisitte metsästämään. Tuota tekevät kokeneetkin tappajakissat.