Lue keskustelun säännöt.
Minusta ei ole mihinkään normaaliin työhön, miten voisin olla hyödyksi yhteiskunnalle?
30.08.2020 |
Olen yrittänyt vaikka mitä alaa mutta en vain tunnu pärjäävään työelämässä. Palan aina loppuun enkä sopeudu. Minulla ei ole mitään kehitysvammaa todettu mutta olen hyvin hidas oppimaan uusia asioita ja olen myös saanut kuulla että teen työtäni liian hitaasti/kömpelösti. Sen takia en pärjää esimerkiksi siivoojana enkä kaupassa. Olen myös sosiaalisesti kömpelö enkä pärjää työssä jossa pitää ihan jatkuvasti tavata uusia ihmisiä. Ja jos istun yli 2h tietokoneella niin saan pahan migreenin. Nyt sitten elelen tukien varassa köyhänä ja tunnen olevani vain taakka. Keksiikö joku työn jossa minun kaltaiseni ihminen voisi pärjätä tai sitten edes jonkin muun tavan olla jotenkin avuksi muille? Haluaisin että minunkin elämälläni olisi joku tarkoitus eikä vain se että herään aamulla, menen kirjastoon ja ruokakauppaan ja sitten yksin kotiin.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Susta ei ole haittaa yhteiskunnalle, kuten esimerkiksi jostain kokoomuslaisesta tai persusta. Se on hieno saavutus.
Tarjoa asuntoasi ilmaiseksi jollekkin, joka sitä tarvitsee. Tämä henkilö kun pääse takas jaloilleen voi vaikka keksiä keinon parantaa syövän!
Minulla on kokemusta monilta aloilta ja ongelmana oli nopea loppuun palaminen. Vammana kylläkin on asperger+adhd. Teen kausittain jaksoja sitä mitä löydän ja saan, mutta lopetan hommat ennen kuin palan loppuun. Nyt pärjään parin viikon - kuukauden levolla vuoden tai puolen vuoden välein. Pahimmillaan kestänyt parikin vuotta palautua kun en ajoissa lopettanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, elämässä voi monella tapaa hyödyksi ja iloksi. Mites olis vapaaehtoistyö? Niitäkin on vaikka millä mitalla erilaista tekemistä, eri asteisella sitoutumisella. Tai jos viettäisit enemmän aikaa sukulaisten tai naapureiden kanssa? Varsinkin niiden, jotka valittavat yksinäisyyttään? Käy jollain kevyillä kursseilla opettelemassa jokin uusi taito ja opeta muillekin/anna jotenkin muulla tavalla muiden hyötyä taidoistasi.
Myös jotain kevytyrittäjyyttä voisi harkita?
Älä lannistu! Ei ansiotyö ole kaikki kaikessa, vaikka tämä luterilainen kansa niin uskoo. Tsemppiä!
Jokin aktivisti harrastus? Et menee heilumaan kyltin kanssa jonnekkin ja koittaa parantaa jotain asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi, elämässä voi monella tapaa hyödyksi ja iloksi. Mites olis vapaaehtoistyö? Niitäkin on vaikka millä mitalla erilaista tekemistä, eri asteisella sitoutumisella. Tai jos viettäisit enemmän aikaa sukulaisten tai naapureiden kanssa? Varsinkin niiden, jotka valittavat yksinäisyyttään? Käy jollain kevyillä kursseilla opettelemassa jokin uusi taito ja opeta muillekin/anna jotenkin muulla tavalla muiden hyötyä taidoistasi.
Myös jotain kevytyrittäjyyttä voisi harkita?
Älä lannistu! Ei ansiotyö ole kaikki kaikessa, vaikka tämä luterilainen kansa niin uskoo. Tsemppiä!
Voin sanoa vielä, että jos elämällesi tarkoitusta haet, niin todellakin sitä saa ilman palkkatyötä. Tee vaikka joka päivä joku ihminen iloiseksi, tunnet elämäsi taatusti merkitykselliseksi. Ei kaikki työssäkäyvät koe välttämättä mitään erityisempää suurta tarkoitusta elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokemusta monilta aloilta ja ongelmana oli nopea loppuun palaminen. Vammana kylläkin on asperger+adhd. Teen kausittain jaksoja sitä mitä löydän ja saan, mutta lopetan hommat ennen kuin palan loppuun. Nyt pärjään parin viikon - kuukauden levolla vuoden tai puolen vuoden välein. Pahimmillaan kestänyt parikin vuotta palautua kun en ajoissa lopettanut.
Aloittaja tässä. Minullakin on oikeastaan varmaan asperger ja adhd-piirteitä. Mutta niitä ei ole koskaan tutkittu sen enempää. Lapsena pärjäsin koulussa ihan kohtalaisen hyvin mutta heti kun koulu loppui ja olisi pitänyt pärjätä ilman lukujärjestystä niin olin hukassa. Ehkä kausityö voisi sopia minullekin. Se olisi parasta jos voisi olla ulkona tai vaikka hoitaa eläimiä. Mutta luulen että sellaiseenkin työhön pitäisi olla koulutus. Ehkä vapaaehtoistyö sopisi minulle. Mutta toivoisin myös ettei tarvitsisi loppuelämääni elää täysin köyhyydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vaan lähdet rohkeasti kokeilemaan asioita, niin ei koskaan tiedä mitä elämä tuo tullessaan. Uusia ystäviä, harrastuksia, kontakteja, kenties sopivaa työtäkin...? Yritä myös pitää huolta itsestäsi. Koita olla positiivisella mielellä. Et voi olla hyödyksi, jos sinulla ei ole siihen voimavaroja.
Esim kansalaisopistoilla on hyviä kursseja, luentoja, samoin avoimella yliopistolla (tosin ne on kalliimpia) eri järjestöillä on infoja, luentoja, vapaaehtoistyön mahdollisuuksia, jne.
Vapaaehtoistyö voisi olla sinun juttusi, mutta se voi vaikuttaa tukiin. Voitko tehdä lyhyempää pöivää? Miten olisi työkkärin kautta työelämävalmennus tai koulutus? Saisit sen 9 e/päivä lisää verottomasti.
Ala kirjailijaksi?