Tuttavani kauhea mies kohtelee lapsiaan

Sarjassamme täysin hulluja, täysin itsekkäitä, isäksi kykenemättömiä miehiä, jollaisen itse laittaisin pellolle heti. Katselisitteko tämmöistä äijää: mies on täysin kykenemätön hoitamaan jälkikasvuaan, enkä tarkoita kädettömyyttä jossain vaipanvaihdossa tms. vaan sitä, että jättää lapset huomiotta.

Mies tulee töistä kotiin, ajaa kerrostalon parkkipaikalle ja kävelee kotiin, lapset leikkivät pihalla, tämä isä ei edes tervehdi lapsiaan vaan "luikkii" huomaamattomasti, ettei tarvitse kiinnittää lapsiin huomiota. 

Mies ei kykene olemaan lasten kanssa kahden. Siis ei hetkeäkään. Tuttavani joutuu vaikkapa lähtemään kadun toiselle puolen Prismaan hakemaan hiivaa leipätaikinaan - no, pitää koko kööri ottaa mukaan, kun mies ei kykene olemaan lasten kanssa kahden hetkeäkään. Ei kuulemma "osaa". 

Yksi kokous, jonne molemmat osallistuttiin ja jonne EI olisi voinut tuoda lapsia... no kaikki kolme lasta taas hänen mukana. Kysyin, eikö hän voisi jättää lapsia kotiin, kun kerran isä yksin kotona. Vastaus: "Mä en voi. Ja mulla on se periaate, että lapseni eivät jää kotiin möllöttämään vaan haluan, että heistä tulee aktiivisia ja haluan opettaa muillekin, että lasten kanssa voi tehdä mitä vaan ja olla missä vaan." 

 Ja ehkä kuvaavinta on, että miehellä on auto, jolla hän kulkee töihin ja takaisin, mutta hän ei KOSKAAN vie ketään lasta päiväkotiin tai kouluun, vanhin aloitti juuri ekan luokan. 

Nainen tekee näin: laittaa lapset päiväkoti- ja koulukuntoon, lähtee porukan kanssa ulos ja jos pojalla kasin aamu niin saattelee pojan kouluun, muuten poika menee itsekseen kotoa. Nainen vie bussilla keskimmäisen lapsen erityisryhmikseen ja kävelee sieltä kilometrin rattaita työntäen nuorimmaisen hoitoon ja sit kävelee taas toiseen suuntaan, hyppää toiseen bussiin ja ajaa töihin ihan eri puolelle kaupunkia.

Miehellä on velvollisuus hakea lapset hoidosta, mutta tämä nainen käytännössä hakeekin lapset kaikenmaailman syiden nojalla.

Ja mies siis ajelee sisäsiististi ja mukavasti farmariautollaan töihin ja takaisin. 

Mies ei myöskään pysty viemään lapsia esim. neuvolaan tai terapiaan edes niin, että tuttavani olisi siis se joka vie, mies vain kuskaisi. Tuttava sanoi taannoin, että heidän arkeaan häiritsee tosi paljon se, kun keskimmäinen joutuu käymään neuvolapsykologilla. Että se on yksi iso lenkki hänen arkeensa. En edes kehdannut kysyä, miksei mies voisi viedä edes joskus, kun kerran on perheen autoa ajava.

Toisen lapsen nelivuotisneuvolaa nainen lykkäsi yli puoli vuotta ja sanoi mulle - tuttavalleen - suoraan, että hän kun tällä lapsella on sen verran kielen kehityksen viiveitä, niin tod.näk. suositellaan puheterapiaa eikä hän pysty sitoutumaan siihen, kun pitää jo yhtä viedä neuvolapsykologille. 

Lapsi oli lähes viiden, kun äiti vei neuvolaan hänet, ja lapsi pisti sen ihan ranttaliksi, ei suostunut jäämään hetkeksikään kahden neuvolatädin kanssa. Myöhemmin lapsella todettiin paha mutismi eli ei sano päiväkodissa tai muuallakaan kenellekään aikuiselle mitään, puhuu ehkä viidelle aikuiselle ja edelleen puhe todella epäselvää. Tämä äiti on nyt lykännyt sekä psykologin että puheterapian aloitusta, koska ei kuulemma pysty järjestämään arkeaan eikä voi olla töistä poissa. 

Ja mies ajelee farmarillaan aamulla töihin ja illalla takaisin kotiin tervehtimättä lapsiaan pihalla..

Miksi naiset tämmöisissä paskakasoissa edes roikkuvat???