Tällainen oli syntymäpäiväni
Heräsin aamulla ja söin aamupalan. Istuin päivän etätöissä. Mainitsin synttäreistä palaverissa, kaksi onnitteli. Kävin kaupassa ja siivosin asunnon. Ostin itselleni pienen rahkan ilahdutukseksi. Puoliso tulee töistä, antaa pienen lahjan ja pitää hetken kädestä kiinni. Tämä ilahduttaa, koska alunperin hänen ei pitänyt edes olla kotona tänään. Loppuilta on puolison valitusta tai hiljaisuutta. Syödään iltapalaksi ostamiani sämpylöitä ja cashew-pähkinöitä. Puoliso kysyy, onko minulla ollut paska syntymäpäivä. Mennään nukkumaan, ei läheisyyttä tai hyvänyöntoivotuksia, vaikka olisin sellaisia toivonut.
Kommentit (6)
Yksinäisiä. En kyllä hirveästi perusta omista synttäreistäni.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia ovat olleet teidän syntymäpäivänne?
Unohdettuja. Yksi ainoa kaveri muistaa viestillä. En kyllä itsekään meinaa muistaa niitä, aina kun jossakin kysytään ikää niin pitää miettiä, täytinkö jo tälle vuodelle yhden lisää vai en.
Minun vinkkelistäni aloittajalla on siis päällä vähän turha numero täysin turhasta asiasta. Synttärit, nimipäivät, joulut ja juhannukset, mitä väliä.
Minä en juhli mitenkään. Eikä kukaan ehkä muista, paitsi vanha äitini ehkä laittaa viestin. Jos haluan huomiota, järjestän sitä itse vaikkapa siten, että kutsun syömään sellaiset ihmiset, joiden kanssa haluan jotenkin juhlistaa. Tämä on minusta hyvä, tosin olen melkoisen introvertti ja suhtaudun näihin juttuihin varsin järkiperäisesti. Ei kannata jäädä uhriksi ja odottaa muiden antavan sinulle jotain. Sellainen odottelija ja toivoja ja uhrin rooliin heittäytyjä on raskasta seuraa. Järjestä elämäsi mieleiseksesi, ota vastuu omista tunteistasi ja tarpeistasi ja tee itse jotain vaatimatta toisia toteuttamaan omassa päässäsi kehittämiäsi rakennelmia siitä, miten asioiden kuuluisi mennä.
Millaisia ovat olleet teidän syntymäpäivänne?