Kolme vrk/-2,7kg

Eikö ihan kunnon elämäntapamuutos olisi hiukan hedelmällisempi tapa? Vai mitä meinasit tehdä tuon vähäkalorisen dieettisi jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Eikö ihan kunnon elämäntapamuutos olisi hiukan hedelmällisempi tapa? Vai mitä meinasit tehdä tuon vähäkalorisen dieettisi jälkeen?

En tiedä vielä, minulla 25kg pudotettavaa. Ehdin pohtia monta kertaa mitä teen.

Vierailija kirjoitti:

Eikö ihan kunnon elämäntapamuutos olisi hiukan hedelmällisempi tapa? Vai mitä meinasit tehdä tuon vähäkalorisen dieettisi jälkeen?

Ohis mutta oon miettiny tätä monesti. Että kun aina on jengiä huutamassa että ei saa laihduttaa vauhdilla kun kaikki tulee heti takaisin ja elämäntapoja on pakko muuttaa. Hiljaa hyvä tulee jne. Totta kai paino tulee dieetin jälkeen takaisin jos jatkaa syömistä samoin kuin ennen. Mutta itseäni ainakin tsemppaisi kunnon alkurysäys josta saatu motivaatio auttaisi sitten myös siinä painon ylläpidossa. Siis kivaa nähdä että paino tosiaan putoaa kun tekee asialle jotain.

Ja pitää muistaa se tosiasia, että millään dieetillä se rasva ei sula lähes kilon vuorokausivauhdilla. Sinulta on lähtenyt pääosin nestettä kehosta vasta.

Parempi apuväline kuin vaaka on mittanauha. Se kertoo totuuden paljonko se pärse, reidet tai mahanympärys pienenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ihan kunnon elämäntapamuutos olisi hiukan hedelmällisempi tapa? Vai mitä meinasit tehdä tuon vähäkalorisen dieettisi jälkeen?

Ohis mutta oon miettiny tätä monesti. Että kun aina on jengiä huutamassa että ei saa laihduttaa vauhdilla kun kaikki tulee heti takaisin ja elämäntapoja on pakko muuttaa. Hiljaa hyvä tulee jne. Totta kai paino tulee dieetin jälkeen takaisin jos jatkaa syömistä samoin kuin ennen. Mutta itseäni ainakin tsemppaisi kunnon alkurysäys josta saatu motivaatio auttaisi sitten myös siinä painon ylläpidossa. Siis kivaa nähdä että paino tosiaan putoaa kun tekee asialle jotain.

Jep. Oma tilanteeni esim. oli tämä: painoin 123kg, unenlaatu oli uniapnean takia surkea, kaikki liikkuminen tuntui hirveältä, kehon hormonit lihavuudesta niin sekaisin että migreeniä vähän väliä. Polviin sattui, selkään sattui. Jätin aterioita väliin kun en saanut aikaiseksi kunnon eväitä, iltaisin söin keksejä, sipsiä, pizzaa, leivoksia... se auttoi lihavuuden ja jatkuvan epäonnistumisen aiheuttamaan pahaan mieleen edes hetken, auttoi rentoutumaan. Moni terveellinen ruoka maistui pahalta, makuaisti huusi rasvaa ja sokeria.

Olin yrittänyt laihduttaa sata kertaa. Se vaati panostusta, päivittäistä mielitekojen vastustusta ja jatkuvaa kamppailua valintojen kanssa - montako juustosiivua leivälle, saanko ottaa lounaalla mehua, tekisi mieli vielä vähän santsata mutta ei. Usein oli nälkä, koska se juuri oikea määrä ruokaa on ihan mysteeri, ja nälkä laukaisi aina migreenin. Tulokset eivät tuntuneet ensimmäisinä kuukausina muuna kuin vit*tuksena ja ahdistuneisuutena - oli aika helppo antaa periksi.

Sitten aloitin vlcd-kuurin. Se oli (ekan parin päivän jälkeen) helppoa. Ei jatkuvia kiusauksia, valintoja, valmistelua... pussit vain mukaan ja menoksi. Mielitekoja tuli välillä mutta ne meni ohi tavallista helpommin. Migreeniä oli selvästi vähemmän, jatkuva väsymys helpottui vähän jo alussa, kilojen pudotessa enemmän, polviin ei jossain vaiheessa sattunutkaan sängystä noustessa ja mieli oli rauhallinen kun tiesin että teen ongelmalleni jotain.

Kuurin jälkeen painoin noin 100 kg. Jaksoin ihan eri tavalla liikkua, yhtäkkiä 8h yöunet riitti. Ja tiiättekö kun on kolme kuukautta syönyt niitä mössöjä niin makutottumuksetkin saa vähän ravistelua ja paahdettu parsakaali fetamuruilla ja broilerinfilee on yhtä herkullista kuin pizza, kahdesta keksistä saa samat kiksit kuin ennen kokonaisesta paketista 😂 Oli ihan eri lähtötilanne alkaa rakentaa sitä omaa uutta arkiruokavaliota kun saa lisätä herkullista ruokaa sen sijaan että keskittyy sen vähentämiseen.

Edelleen kaikki se opetteleminen, mitä pysyvä muutos vaatii, on kesken. Muutoksen pysyvyyden vaatima tapojen juurruttaminen ja esim. tunnetaitojen vahvistaminen on kesken. Mikään ei ole valmista eikä ratkaisu löytynyt. Mutta nyt minulla on intoa ja energiaa js sitä motivaatiotakin eri tavalla etsiä ja harjoitella! Miten tämä voi olla huonompi tilanne?

Vettä se vaan on, älä tuuleta.