Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ruoan kotimaisuus on niin tärkeää?
14.08.2020 |
Aloin vaan miettimään tätä, kun oli tylsää. Toki iso merkitys on suomalaisen yrittäjän tukeminen, mutta musta tuntuu kanssa, että "Suomi hyvä, ulkomaat paha"-ajatus on edelleen tosi voimakkaasti meihin iskostettu.
Pari esimerkkiä - norjalainen kasvatettu lohi vs suomalainen kasvatettu lohi. Mitä näillä on eroa?
Toinen esimerkki. Ollaan niin huolissaan kuljetuksista ja niiden ympäristöpäästöistä. Kaupoissa on paljon kasviksia esim Hollannista. Onko hollantilainen kylmässä kasvihuoneessa kasvatettu luomutomaatti huonompi, kuin Suomessa lämmitetyssä kasvihuoneessa kasvatettu? Etelä-Euroopasta tulee hedelmiä paljon lentorahtina, mutta Keski-Euroopasta kasvikset tulevat pääsääntöisesti rekoilla maata pitkin.
Tiedän maataloudesta Suomessa ja Alankomaista. Samalla lailla pellot ruiskutetaan myrkkyjä ja lannoitteita täyteen Suomessa. Tohdin jopa epäillä, että Suomessa ilmasto-olosuhteiden johdosta jopa enemmän kuin Hollannissa. Hollannissa kun maaperä on tosi ravinteikasta, varsinkin niillä alueilla, jotka on viimeisen sadan vuoden sisällä kuivattu merenpohjasta.
Itse en pidä ei-liian-kaukana tuotettua ruokaa pahana. Tällä tarkoitan juuri muita pohjoismaita ja Keski-Eurooppaa. Eli siis maita, jotka kuuluvat EU:hun (ja Norja). Hollanti, Saksa ovat isoja maatalousmaita ja noudattavat säädöksiä ihan yhtä hyvin kuin me. Sitten kun mennään etelämmäs, niin muakin kyllä jo alkaa epäilyttään, vaikka EU-maita onkin. Espanjassa ja Italiassa ollaan jo paljon hölläkätisempiä antibioottien ja eläinten kohtelun kanssa.
Mielipiteitä?
Kommentit (20)
En tiedä mistä tietosi olet saanut mutta mm. espanjassa, hollannissa, ja saksassa käytetään luvattoman paljon antibiootteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai Hollanti ilmoittaa et sori teille ei enää riitä mitään. Me myydään nyt Kiinaan kaikki. 🤷♀️
Italiassa eläinten kohtelu on kauheaa, ollut viime vuodet kuuma puheenaihe.
Lidlin saksalainen jauheliha ainakin maistui täysin skeidalta. Jotain tautiakin siitä lopulta löydettiin.
Nykyään onneksi siellä on vain Reilu-merkkistä eli Atrian valmistamaa. Ihan hyvää on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläinten kohtelu, kasvien lannoittaminen, eläinten lääkitseminen ja työllisyysnäkökulma.
Vierailija kirjoitti:
Lidlin saksalainen jauheliha ainakin maistui täysin skeidalta. Jotain tautiakin siitä lopulta löydettiin.
Nykyään onneksi siellä on vain Reilu-merkkistä eli Atrian valmistamaa. Ihan hyvää on.
JOS et syö lihaa asia onkin jo ihan eri. Kotimaista ei ole edes tarjolla monipuolisesti ja ympärivuoden.
Itse syön lihaa mutta harvoin joten kotimaisuusaste putoaa talvella. Tosin kalastan joten se ainakin on kotimaista, muttei kaupasta, eikä tuotettua. Kalastusvälineet ovat kyllä usein tehty kiinassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omavaraisuus tärkeää. Mitäs sitten syötte jos tulee ruokapulaa tai muuta ongelmaa maailmalla. Ei muut maat meistä välitä tuon taivaallista, se on tosi.
Ulkomailta tuoduissa on paljon mm. säilöntäaineita että pysyvät tänne asti hyvänä. Itse kasvatan kaiken muun paitsi en lihaa, en sitä edes paljoa syö. Tietää mistä tulee ja on luomua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla ap on vissiin pottu aina pöytään katettu kun et ole oppinut ajattelemaan sitten yhtään.
Suomessakaan eläinten kohtelu ei kestä eettistä tarkastelua, esim. sikojen kaasutus, porsitushäkit, valtavat broileritehtaat ynnä muut. Eli se ei ole kovin järkevä peruste suosia suomalaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuotantoeläinten kohtelu, kasvinsuojeluaineiden käyttö, eläinlääkkeiden (antibioottien) käyttö, elintarvikkeiden turvallisuus ja jäljitettävyys, työllisyys, omavaraisuus – onhan näitä syitä valita kotimaista.
Minulla ei ole tarpeeksi tietoa vertailla eri maiden kasvihuonetuotantoa, mutta jos puhutaan kasvihuonetuotannon ympäristö-ja/tai ilmastoystävällisyydestä, siihen liittyy myös muita kysymyksiä kuin lämmitys ja kuljetukset, esim. kasteluvesi, ravinteiden- ja kasvualustojen käyttö ja kierrätys, satotasot jne. Eettisestä tuotannosta jos puhutaan voidaan miettiä myös työvoiman kohtelua ja työehtoja.
Kauppapuutarhaliiton sivuilta löytyy enemmän tietoa kotimaisesta kasvihuonetuotannosta, esim:
https://www.mtk.fi/-/kotimainen-kasvihuoneviljely-puolitti-hiilijalanj%…
Norjalainen lohi on järkyttävän huono esimerkki jos haluaa puolustella ulkomaista ruokaa, olet kai perehtynyt niiden myrkkypitoisuuksiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessakaan eläinten kohtelu ei kestä eettistä tarkastelua, esim. sikojen kaasutus, porsitushäkit, valtavat broileritehtaat ynnä muut. Eli se ei ole kovin järkevä peruste suosia suomalaista.
Aina voi tehdä enemmän, mutta on meillä asiat paremmin kuin monessa muussa maassa.
Jos puhutaan sioista: Suomessa esim. ei typistetä saparoita, mikä on normaali toimenpide monessa muussa maassa, myös Euroopassa. Siat purevat toistensa saparoita ollessaan stressaantuneita. Suomessa sikojen stressiä ja saparonpurentaa hillitään esim. virikkeillä ja pienemmillä eläinryhmillä.
Porsitushäkistä (emakkohäkistä) voidaan olla montaa mieltä. Häkin käyttö estää emakkoa makaamasta porsaiden päällä, eli tappamasta niitä. Myös hoitajan on turvallisempi olla emakkohäkissä olevan emakon luona, porsiessaan emakko voi olla hyvinkin aggressiivinen sekä ihmisiä että porsaita kohtaan. Toimivia tapoja vapaaseen porsitukseen testaillaan, Ruotsissa onkin jo laajasti käytössä.
Valtavista broileritehtaista. Suomen broileritehtaat on kansainvälisesti pieniä. Myös broilerien hyvinvointia mittaavan kansainvälisen jalkapohjaindeksin mukaan suomalaiset broilerit voivat pääsääntöisesti hyvin.
Kyllä, tämä oli pieni puolustuspuhe kotimaisen lihantuotannon puolesta. Ei, kaikki ei ole täydellistä. Mutta väitän että Suomi ja Ruotsi ovat edelläkävijöitä lihantuotannossa kun puhutaan lihan eettisyydestä ja alkuperän jäljitettävyydestä.
Pohdiskelet ihan hyviä kysymyksiä ap, mutta kyseenalaistaminen ei selvästi alapeukkujen perusteella kaikkia miellytä.
Itsekin olen siirtynyt käyttämään talvisin espanjalaistomaatteja, koska vaikka ne kasvatetaan Espanjassakin kasvihuoneissa/muovin alla, niiden kasvatukseen ei käytetä keinovaloa ja lämpöä. Se kompensoi pitkää kuljetusta. Maku on niissä mielestäni talvisin parempi kuin suomalaisissa kasvihuonetomaateissa.
Ympäristövaikutukset eivät siis ole useinkana mustavalkoisesti joko/tai.
Mutta kotimaisen suosimisessa on toki ketjussa mainittuja puolia, työllisyysvaikutukset, omavaraisuus.
Niiden lisäksi voidaan pitää plussana ylipäänsä ruoantuotannon ylläpitämistä mahdollisimman laajasti. Maapallon väkiluvun arvioidaan nousevan tämän vuosisadan loppuun saakka ja kasvava ruuantarve edellyttää, että viljelykelpoista maata ei panna pakettipelloiksi. Emme voi kaikki siirtyä kuluttamaan pelkästään niiden maiden tuottamaa ruokaa, jossa saadaan 2-3 satoa.
Neljäs puoli on ruuan puhtaus. On siinä eroa, syötkö tanskalaista sianlihaa tai hollantilaisia munia. Suomessa tehotuotettukin ruoka on hyvin lähellä luomua puhtaudeltaan, mutta Keski-Euroopassa on eheciä ja salmonellaa paljon enemmän. Siellä ei esim. suositella lainkaan löysäksi jätettyjen munien syömistä, koska niissä on niin yleisesti salmonellaa. Toisin on Suomessa.
Joten siksi ostan suomalaista, jos sitä on saatavilla, se ei ole törkeän kallista ja sen laatu on hyvää. Ainahan se ei ole hyvää ja silloin ostan kyllä laadukasta tuontiruokaa.
Suosin suomalaisia tuotteita pääosin sen takia, että pidän omavaraisuutta hyvänä ja haluan suomalaisille yrittäjille taloudellista etua. Toiseksi on ekologista, kun tuotteita ja raaka-aineita ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja. Kolmanneksi uskon suomalaisen tuotannon olevan melko eettistä kansainvälisesti vertaillen, mitä tulee eläinkunnan tuotteisiin, ainakin siitä saa tietoa helpommin.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
16 laittaa tähän linkin tuosta suomalaisen ruuan puhtaudesta. Vaikka linkki on Maaseudun tulevaisuuteen, kannattaa silti katsoa, lähde on siis Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/euroopan-elintarvike-turv…
"Euroopan elintarviketurvallisuusviraston Efsan vuoden 2015 torjunta-ainejäämien seurantaraporttia kelpaa lukea. Suomessa kasvanut ja jalostettu elintarvike menestyi jälleen erinomaisesti. Viitteitä jäämistä havaittiin 10,8 prosentissa tutkituista näytteistä, kun toiseksi parhaassa Virossa näitä oli 18 prosenttia.
Aiemmin omassa kastissaan ollut Islanti putosi nyt viidenneksi.
-----
Yhdestäkään suomalaisesta tuotteesta ei mitattu turvallisena pidetyn rajan ylittäviä jäämäpitoisuuksia. Pieniä määriä jäämiä oli 10,8 prosentissa näytteistä. Pitoisuudet olivat pahimmillaankin kahdeksasosa siitä, mitä Efsa pitää turvallisena.
Muualla Euroopassa tilanne ei ole yhtä hyvä.
Eniten jäämiä havaittiin vuonna 2015 espanjalaisissa ja belgialaisissa elintarvikkeissa. Merkkejä ainakin yhden torjunta-aineen jäämistä löytyi 57 prosentissa kaikista elintarvikkeista. Myös Saksassa yli puolessa tutkituista näytteistä havaittiin jäämiä."
Vierailija kirjoitti:
Omavaraisuus tärkeää. Mitäs sitten syötte jos tulee ruokapulaa tai muuta ongelmaa maailmalla. Ei muut maat meistä välitä tuon taivaallista, se on tosi.
Jos tulee tuollaisia ongelmia, niin kyllä Suomi lähettää varmasti täällä tuotetun ruoan ulkomaille rahojen lisäksi.
https://www.viite.fi/2019/08/13/kotimaisen-lihantuotannon-ekologisuus-o…
MTK voi sanoa mitä tahansa, niinhän nämä Valiot ja muut maksavat omia tutkimustuloksiaan, koska voivat. :)
Alue: Aihe vapaa
No oisko toi työllisyys mitään.....