Lue keskustelun säännöt.
Raskausväsymys
03.08.2013 |
Loppuu kuulemma Joskus. Samoin loppuu kuulemma Joskus oksentelu ja merisairas olo tai sitten se saattaa kestää koko raskausajan.
Olen todella väsynyt. Mikään ei kiinnosta ei huvita. Nukkuminen ei auta väsymykseen. Tahtoisin vain kaikkea millä yleensä olen väsymystä hoitanut: pari pannua kahvia ja askillisen tupakkaa. No, tietenkään en niihin koske. Mutta mikäpä estää haaveilemasta.
Mies on innoissaan, tekee kotitöitä, pitää minua haluttavana ja on kaikin puolin ihana. Ja minua ärsyttää sekin. Se, että joku muu jaksaa vaikka minä en. Tulee niin huono omatunto siitä että toisen niskoille kaatuu kaikki ja minä vain.... olen, oksentelen, nukun, synkistelen ja syön liikaa.
Vihaan tätä.
Ei mulla muuta.
Kommentit (7)
Olen hakenut saikkua vsymykseen. Joskus on ollut liian kuitti, joskus taas ollut raskauksia joissa olo ei ollut kovin väsynyt.
Kakkosen kannattaisi miettiä syömisiään niin voisi olla erilainen olo.
Ap.n kannattaa jutella tunteistaan miehelle. Sovitte vaikka pelisäännöistä että miten sinä käyttäydyt kun sua alkaa ärsyttämään joku asia niin mies voi pysyä loitompana sitten. Kun puhutte nyt kun sinulla ei ole palanut päreet niin asiasta ei tule riitaa, koska kurjaa se on miehellesi olla sylkykuppinakaan.
Minusta suhteenhoitamista parhaillaan on sellainen kun opetellaan tuntemaan toista ja koska raskaana sinä voit ärsyyntyä tänään eri asiasta kuin eilen ja huomenna taas uusi päivä niin parasta on jos mietitte miten sinä voisit antaa merkkejä tai toimia kun ottaa pattiin joku etkä tiedä mikä ja miehen puhe vaan pahentaa tilaasi niin tuosta tilanteesta tarttee vaan selvitä toiseen hetkeen.
Seksialoitteet yms voisi laittaa hetkeksi vaikka unohduksiin tai sinä teet aloitteet kun siltä tuntuu niin mies ei tule aina torjutuksi yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syömiseni ovat ihan normaaleja, eivätkä lääkärit ole neuvoneet mitään vaihtamaan. Mitä tarkoitat tarkalleen?
2
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 17:39"]
Olen hakenut saikkua vsymykseen. Joskus on ollut liian kuitti, joskus taas ollut raskauksia joissa olo ei ollut kovin väsynyt.
Kakkosen kannattaisi miettiä syömisiään niin voisi olla erilainen olo.
Ap.n kannattaa jutella tunteistaan miehelle. Sovitte vaikka pelisäännöistä että miten sinä käyttäydyt kun sua alkaa ärsyttämään joku asia niin mies voi pysyä loitompana sitten. Kun puhutte nyt kun sinulla ei ole palanut päreet niin asiasta ei tule riitaa, koska kurjaa se on miehellesi olla sylkykuppinakaan.
Minusta suhteenhoitamista parhaillaan on sellainen kun opetellaan tuntemaan toista ja koska raskaana sinä voit ärsyyntyä tänään eri asiasta kuin eilen ja huomenna taas uusi päivä niin parasta on jos mietitte miten sinä voisit antaa merkkejä tai toimia kun ottaa pattiin joku etkä tiedä mikä ja miehen puhe vaan pahentaa tilaasi niin tuosta tilanteesta tarttee vaan selvitä toiseen hetkeen.
Seksialoitteet yms voisi laittaa hetkeksi vaikka unohduksiin tai sinä teet aloitteet kun siltä tuntuu niin mies ei tule aina torjutuksi yms.
[/quote]
En minä ole mieheen tätä purkanutkaan, en äkäile ym. En ole yleensäkään avoimesti räyhäävää tyyppiä, jos joku asia tympii hakeudun omiin oloihini eikä se ole ongelma, tilaa meillä on yllinkyllin.
Minulla on myös syyllinen olo tunteistani, koska jos tulisi keskenmeno ajattelisin varmasti ilkeästi että se oli minulle oikein kun en pientä epämukavuutta kestänyt ja ottanut iloiten vastaan.
ap
Tota se aluksi on, mutta helpottaa kyllä (suurimmalla osalla). Itsellä on nyt rv15 ja väsymys ja pahoinvointi helpotti noin viikko sitten. Alkuraskaus on kamalaa aikaa, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Eritoten nyt tuntui vieläkin kamalammalta, kun on myös uhmaikäinen esikoinen hoidettavana. Lohduttaudun itse sillä, että nuo kamaluudet unohtaa tosi nopsaan, eikä mun tarvi enää tämän lapsen jälkeen tuota kamaluutta kokea. :-)
Kestää jonkun viikon, mutta menee puoliväliin mennessä ohi.
Se väsymys ei muuten ole mitään verrattuna siihen, kun se vauva sitten tuodaan kotiin. Se herää kolmen tunnin välein syömään ja kiljuu tunnin ennen kuin nukahtaa uudelleen. Kohta se herää uudelleen, kun vaippaa pitää TAAS vaihtaa, ja sitten se kiljuu taas tunnin, ennen kuin nukahtaa. Tunnin päästä taas syömään... Aina kun meinaat ruveta tekemään puolinukuksissa valvotun yön jälkeen jotain omaa tai kodinhoitoon liittyvää puuhaa, saat tehtyä sitä viisi minuuttia, kunnes vauva herää ja kiljuu taas tunnin, ja siinäpä ihmettelet, kun vaippa on kuiva eikä maito maistu, että mikä helkutti nyt vaivaa.
Odotapas, kun tulee joku sukulainen tai kaveri kylään. Vauva on kuin itse aurinko, hymyilee säteilevästi ja poseeraa kameralle. Heti kun vieraiden takavalot lakkaavat näkymästä, kiljuminen alkaa taas. Siinäpä vasta paska fiilis tulee, kun yrität olla maailman paras äiti eikä mikään kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla rv 15 ja edelleen saatan nukkua 10-12 tuntia vuorokaudessa! Ensimmäiset 12 viikkoa olivat kyllä paljon kamalammat, nyt jaksaa jo hoitaa kotityöt ja käydä kävelyllä ym. normaaliin elämään kuuluvaa :) Kyllä se siitä!
Hei sinä! Täällä toinen väsynyttäkin väsyneempi odottaja. Tämä alkuraskauden väsymys on ollut todellinen yllätys, mitään en jaksa tehdä. Pienikin kavelymatka nostaa sykkeen korkealle, sängystä nouseminen pyörryttää ja se pitääkin tehdä todella hitaasti. Pelkkä vessassa käynti on iso työ. Olo on luin löysällä spagetilla. Sanomattakin kai selvää, että liikunnalliset harrastukset jäivät kun kävelykin nostaa sykkeet tarpeettoman korkeiksi.
Voisin nukkua vuorokauden ympäri, mutta valitettavasti on käytävä töissä ja kotikaan ei hoida täysin itse itseään. Minuakin lapsellisesti harmittaa, kun mies voi ja jaksaa entiseen malliin kaikkea. Toisinaan hänkin on selvästi harmistunut kun minä en jaksa mitään. Olimme lomallakin etelässä ja sekin meni minulta nukkuessa. Illalla ei jaksanut mennä ravintolaan edes syömään, vaan sänkyyn piti päästä todella ajoissa.
Vihaan tätä. Toivottavasti tämä loppuu pian kun siirryn toiselle kolmannekselle.