Ilottoman itkupillin lailla

...
aroin jaloin käydä tahtoisin
jälleen elämäni asuinmailla
- ajatuksin raskain, paheksuvin.
Soisi kylmät tuulet niin kuin urut,
toisi muille viimein suuret surut.
Aidosti iloitsisin vihdoinkin.

Kun katsoo maailmaa
kyynikon silmin,
niin nähdä voi sen kauheuden.
Niin kriittinen kun katse on,
voi nähdä paisteella lammikon.

Raskaan pilvipeiton alla
kulkevan kun muiden nähdä sais.
Satais niskaan kaatamalla.
Kummasti se mua huvittais.
Soisi kylmät tuulet niin kuin urut,
toisi muille viimein suuret surut.
Aidosti iloitsisin vihdoinkin.