Tunnetko ketään joka on elänyt vuosia ja vuosia ns. terveellisesti, mutta on kuitenkin sairastunut suht´nuorena tai jopa menehtynyt?

Kokon ikänsä urheilua kilpatasolla harrastanut koulukaverini menehtyi 27- vuotiaana syöpään. Eli vajaa kuukauden diagnoosin jälkeen.

Liikunnanopettajani kuoli aikoinaan rintasyöpään. Tosin hoito ei ollut samalla tasolla kuin nyt. Onneksi hoidot menevät koko ajan eteen päin.

Minä. Säännölliset elämäntavat, vähäiset paheet. Kolme autoimmuunia, dg:t 2-vuotiaana, 26-vuotiaana ja 30-vuotiaana. Turhan raju immuunivaste rikkoi nuorena paikkoja, vika on ilmeisesti T-imusoluissa.

Minulla oli liikunnallinen ja terveellisesti kaikkuruokainen poika, joka sairastui 12-vuotiaana lastenreumaan. Nykyään se ei enää pysty juoksemaan eikä luistelemaan, mutta onneksi voi pyöräillä ja hiihtää.

Työkaverimuoli rintasyöpään nelikymppisenä. Aika moni muukin on sairastunut. Kaikki minua terveemmin eläneitä.

Onko tämä jatkoa sille ketjulle, jossa ihannoitiin vanhojen tätien ryyppäämistä ja tupakointia?

Tunnen. Syöpä voi valitettavasti osua kohdalle hyvistä elintavoista huolimatta. Nelikymppisenä, noin vuoden kuluttua syöpädiagnoosista, menehtyi ystävä, joka söi terveellisesti, liikkui paljon ja eli onnellista perhe-elämää.

Tunnen myös ihmisiä, jotka suht huonoista elintavoista huolimatta vaan elää porskuttavat ja ovat selättäneet vakaviakin sairauksia.

Sanoisin, että tuurilla on isompi merkitys.

Syöpä on vienyt useitakin esim. aivokasvain. Eräs terveellisesti elävä tuttuni sairastui ms-tautiin noin 30-vuotiaana.

Tuttu 45v mies sai yllättäen sydänkohtauksen. Täysin raitis, hyvät elämäntavat jne. Onneksi sai kohtauksen palolaitoksen pihalla, muuten ei olisi apu ehtinyt.

Kaveri kuoli mahasyöpään 25 vuotiaana. Eli puoli vuotta diagnoosista.

Minä, sairastuin teini-ikäisenä autoimmuunisairauteen. Jos en eläisi terveellisesti tämä tauti olisi jo tappanut.

Tunnen ja tiedän monta surullista tarinaa töiden puolesta. Elämää ohjaa hyvin pitkälle sattuma. Vaikka moni ajattelee, että kaikki on itsestä kiinni tai omista valinnoista. Aina sanotaan, että olisit vallinnut toisin. Mutta ei valintoja ole vain kaksi. Niitä on lukemattomia ja tässäkin on kyse sattumasta.

Piilevä sydänvika, kuoli 27-vuotiaana yllättäen. Normaalit, hyvät elämäntavat.

Vierailija kirjoitti:

Syöpä on vienyt useitakin esim. aivokasvain. Eräs terveellisesti elävä tuttuni sairastui ms-tautiin noin 30-vuotiaana.

MS-taudin syytä ei tiedetä, joten se ei välttämättä johdu elintavoista mitenkään. Itse koen sairastuneeni huonoa tuuriani 22-vuotiaana.

Yksi terveysintoilija jäi auton alle pari vuotta sitten. Oli lenkkeilemässä.

Montakin ja myös vielä enemmän vuosikymmeniä ryypänneet, polttaneet, bmi 40, liikunta 0 ja elää porskuttavat menemään. Geenit.

Exäni menehtyi glioblastoomaan viisikymppisenä.

Anoreksian monesti ajatellaan olevan kohtalokas vasta pitempiaikaisen vaikean alipainon seurauksena. No, koulukaverini, ennen aina niin iloinen ja terve tyttö, kuoli tuohon sairauteen alle vuoden sairastamisen jälkeen. Eikä ollut itsari. Keho ei vaan jaksanut.

Tunnen useammankin: Verisuonen puhkeaminen aivoissa, ALS, liikenneonnettomuus, syöpä. Näiden iät 10-70 vuoden välillä. Vanhin toki ei enää nuori, mutta erittäin hyvä kuntoinen ja vain huono tuuri vei, ei ikä.

Huonot elintavat alkavat tappaa vasta viisi-kuusikymppisenä. Silloin alkavat sydämet pettää ja keuhkot syöpääntyä jne. Ei kukaan kuole 30-vuotiaana tupakoinnin, liikkumattomuuden, ylipainon ja huonon ruokavalion takia. Silloin kuollaan koska paska tsägä tai geenit.