Vieläkö 22-24 vuotiaalla on joku kehitysvaihe menossa?

Aivot kehittyvät 25 ikävuoteen asti.

Tuon ikäisellä voi olla ihan perus pettymystä aikuiselämästä ( jos käy töissä, ja elää omaa elämää omassa kämpässä ).

Ainakin itseäni v1tutti urakalla kun painoin raksalla hommia 20 vuotiaana ja kaikki rahat meni vuokraan ja auton kuluihin.

Nykypäivänä 27 vuotiaana 2 lapsen isänä, sitä on tyytyväinen kun liksa riittää laskuihin.

Mitä tarkoitat?

Kyllähän ihmiset kehittyvät henkisesti läpi elämän ja aikuisenakin tulee vastaan jatkuvasti uusia tilanteita, joihin pitää sopeutua. Opiskelut, työelämään siirtyminen, urallaan kehittyminen, vakiintuminen parisuhteessa, lapset, ikääntyminen, eläkkeelle jääminen jne. 

Ja mt-ongelmia voi tietysti olla minkä ikäisellä tahansa ilman että se liittyisi mitenkään ikään.

Sanoisin, että todennäköisesti mt-ongelmia. Itse masennuin ensimmäisen pitkän suhteeni päätyttyä 20-vuotiaana. Pääsin lopulta terapiaan 24-vuotiaana. Masentuneisuutta oli ollut jo teini-iässä. Sittemmin masennus on seurannut minua läpi koko elämän lievempinä jaksoina. Olen nyt 40.

Vanhempieni mielestä minulla ei ole koskaan ollut mt-ongelmia. Ovat kai pitäneet minua vain omalaatuisena, jos nyt edes on kiinnostanut. Olen täydellinen alisuorittaja ja en ole mm. pystynyt perustamaan perhettä. Onneksi olen kutenkin saanut lääkäristä jonkinlaista apua, että olen saanut opiskeltua ja olen töissä sekä jotain ihmissuhteitakin on.

Juuri olen kolunnut läpi mt-ongelmiani ja koen, että olen nyt henkisesti teini-iässä. Kokeilen rajojani, sekoilen ja kapinoin ja samalla yritän pitää pakkaa kasassa töissä koulussa ja perheen kesken. Oikeat teinivuodet meni henkisen väkivallan alistamana ja ylipainoisena. Nyt on molemmat karisseet ja vapaus koittanut vihdoin. Olen 23 ja kokemuksissa normaalia ikäistäni selvästi jäljessä.

Kyllä, on kehitysvaihe menossa.

Ihminen kehittyy koko ikänsä. Kasvuilmenee tietenkin henkisenä kasvuina ja jollain kriiseinä.

Omat mielestä 23-25 vuotiaat ovat rasittavimpia kaikentietäjiä maailmassa. Sen jälkeen alkaa niilläkin henkinen kantti murtua ja ymmärtävät, ettei maailma pyörikään oman navan ympärillä, eikä kaikki ole niin ehdotonta ja mustavalkoista.

Kyllä minä ainakin yritän edelleen kehittyä, vaikka olen jo 37-vuotias.

Sitä vituttaa, kun on tajunnut, että tätä tää elämä nyt sitten on. Duunia ja duunia. Viikonloppu. Duunia.

Eiköhän ihminen kasva ja kehity henkisesti koko elämänsä ajan? Ja usein elämä on matka kriisistä toiseen. Terveen ja taviksenkin elämässä aina luuraa jotain paskaa nurkan takana. Toiset selviää vähemmällä ja paremmin kuin toiset.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen kehittyy koko ikänsä. Kasvuilmenee tietenkin henkisenä kasvuina ja jollain kriiseinä.

Omat mielestä 23-25 vuotiaat ovat rasittavimpia kaikentietäjiä maailmassa. Sen jälkeen alkaa niilläkin henkinen kantti murtua ja ymmärtävät, ettei maailma pyörikään oman navan ympärillä, eikä kaikki ole niin ehdotonta ja mustavalkoista.

Mitä tarkoitat tällä henkisen kantin murtumisella ja miten tämä kaikkitietävyys tuon ikäisissä ilmenee?

Idiootteja löytyy jokaisesta ikäluokasta, enkä nyt ainakaan tietyissä ihmisryhmissä sanoisi että ikä varsinaisesti sen kanssa korreloisi.

Aivot kehittyvät kolmekymppiseksi asti:

Otsalohko tai frontaalilohko (lat. lobus frontalis) on isoaivopuoliskojen etuosassa sijaitseva alue. Otsalohko sisältää primaarisen motorisen aivokuoren ja prefrontaalisen lohkon. Otsalohko osallistuu liikkeiden, tuoreen muistin ja tunteiden suunnitteluun.[1]

Aivojen osista otsalohkot ja varsinkin niiden etualueet kehittyvät viimeisenä.[2][3] 18- ja 25-vuotiaiden aivoista paljastuu vielä merkittäviä anatomisia eroja[4] ja kypsyminen kestää 25–30-vuotiaaksi asti.[5] Kypsymisessä aivokuoren hermosolumassa, harmaa aine, vähenee, mutta aivoalueiden välisistä yhteyksistä vastaavan valkean aineen määrä lisääntyy.[2] Aivojen hermoverkot muuttuvat vielä aikuisiälläkin, mikä mahdollistaa uuden oppimisen ja kuntoutumisen aivovaurioista.[6]

Otsalohkossa on orbitaalinen eli etuotsalohko (orbitofrontal cortex), josta myös käytetään nimitystä orbitofrontaalikorteksi eli OFC. Alue liittyy tunteisiin ja henkiseen palkitsemiseen, ja siksi sitä toisinaan pidetään limbisen järjestelmän osana. Se liittyy myös päätöksentekoon ja ennakkoluuloisuuteen sekä palkitsevaan tai rankaisevaan suunnitelmalliseen käytökseen. Jos alue vaurioituu, käytös muuttuu sopimattomaksi (esim. kiroilua).[7]

Dorsolateraalinen otsalohko on olennainen toiminnanohjauksen, ongelmanratkaisun ja tarkkaavaisuuden kannalta. Työmuistin komentoyksikköä kuormittavien tehtävien on myös havaittu aktivoivan dorsolateraalista otsolohkoa.lähde?

Ventromediaalinen otsalohko on keskeinen emootioiden, erityisesti tunteiden säätelyn ja impulssikontrollin,lähde? kannalta.[8] Sen vaurioituminen poistaa subjektiiviset unikuvat.[9