Muita joiden teinit jokapäivä ulkona kavereiden kanssa?

Mihin ei tarvitse? Ai ulkoiluseuraksi?

Työskentelen nuorten "omillaan olevin" kanssa. Usein kun etsitään sopivaa tukipalvelua, niin tulee ajateltua, että tämä nuori tarvitsisi nyt isää tai äitiä. Jotain aikuista, jolle soittaa hädän hetkellä. Jotakuta, joka kertoisi mitä tehdä kun sähköntulo loppuu, pitäisi uusia allergiaresepti tai tehdä täytekakku.

Ja siis mielellään se äiti tai isä olisi pitänyt olla silloin 13-19-vuotiaana neuvomassa noita, että yksin asuessaan vieraalla paikkakunnalla sitten homma toimisi.

Niinpä yritän nyt omien teinien kanssa kertoa ja näyttää mallia kaikenlaisissa asioissa. Näin napsautetaan se sulake päälle, tällainen adressi on tapana lähettää, kotitalousvähennys on tällainen, palanut kattila saadaan puhtaaksi näin, hotellihuone varataan tästä tai tästä, tämä on korkoa korolle -ilmiö jne. Ja tietenkin opetellaan ne perus kotityöt. Ja miljoona muuta asiaa liittyen ihmissuhteisiin ja työelämään ja no yleensäkin elämään.

Erikoista jos ap:n perheessä on opittu jo kaikki ennen teini-ikää.

Tämä on hyvä muistaa pienten lasten vanhempien. Vielä tulee sekin aika kun haluaisi olla lastensa kanssa, mutta he eivät halua.

Häh? Luulin tätä koronakyselyksi ja tulin jo keromaan, että mahtavaa että saavat ainakin nyt kesällä hengata kamujen kanssa. Täällä olikin joku läheisriippuvainen, pershedelmässään henkisen insestin voimin vaikertava pervo.

Mikä on jokapäivä?

Vierailija kirjoitti:

Mihin ei tarvitse? Ai ulkoiluseuraksi?

Työskentelen nuorten "omillaan olevin" kanssa. Usein kun etsitään sopivaa tukipalvelua, niin tulee ajateltua, että tämä nuori tarvitsisi nyt isää tai äitiä. Jotain aikuista, jolle soittaa hädän hetkellä. Jotakuta, joka kertoisi mitä tehdä kun sähköntulo loppuu, pitäisi uusia allergiaresepti tai tehdä täytekakku.

Ja siis mielellään se äiti tai isä olisi pitänyt olla silloin 13-19-vuotiaana neuvomassa noita, että yksin asuessaan vieraalla paikkakunnalla sitten homma toimisi.

Niinpä yritän nyt omien teinien kanssa kertoa ja näyttää mallia kaikenlaisissa asioissa. Näin napsautetaan se sulake päälle, tällainen adressi on tapana lähettää, kotitalousvähennys on tällainen, palanut kattila saadaan puhtaaksi näin, hotellihuone varataan tästä tai tästä, tämä on korkoa korolle -ilmiö jne. Ja tietenkin opetellaan ne perus kotityöt. Ja miljoona muuta asiaa liittyen ihmissuhteisiin ja työelämään ja no yleensäkin elämään.

Erikoista jos ap:n perheessä on opittu jo kaikki ennen teini-ikää.

Millä opettaa, kun teiniä ei edes näe.

Netistä löytävät kyllä noihin vastaukset tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin ei tarvitse? Ai ulkoiluseuraksi?

Työskentelen nuorten "omillaan olevin" kanssa. Usein kun etsitään sopivaa tukipalvelua, niin tulee ajateltua, että tämä nuori tarvitsisi nyt isää tai äitiä. Jotain aikuista, jolle soittaa hädän hetkellä. Jotakuta, joka kertoisi mitä tehdä kun sähköntulo loppuu, pitäisi uusia allergiaresepti tai tehdä täytekakku.

Ja siis mielellään se äiti tai isä olisi pitänyt olla silloin 13-19-vuotiaana neuvomassa noita, että yksin asuessaan vieraalla paikkakunnalla sitten homma toimisi.

Niinpä yritän nyt omien teinien kanssa kertoa ja näyttää mallia kaikenlaisissa asioissa. Näin napsautetaan se sulake päälle, tällainen adressi on tapana lähettää, kotitalousvähennys on tällainen, palanut kattila saadaan puhtaaksi näin, hotellihuone varataan tästä tai tästä, tämä on korkoa korolle -ilmiö jne. Ja tietenkin opetellaan ne perus kotityöt. Ja miljoona muuta asiaa liittyen ihmissuhteisiin ja työelämään ja no yleensäkin elämään.

Erikoista jos ap:n perheessä on opittu jo kaikki ennen teini-ikää.

Millä opettaa, kun teiniä ei edes näe.

Netistä löytävät kyllä noihin vastaukset tarvittaessa.

Mitä se teini on tähän sanonut, kun olette tästä keskustelleet? Mitä olet ehdottanut yhteiseksi tekemiseksi? Mitä hän on ehdottanut, kun olet sanonut, että se ja se aika on nyt varattu perheen yhteiselle tekemiselle?

Se on pelkästään hyvä asia, että teinillä on kavereita ja pääsee kehittämään sosiaalisia taitojaan.  Niitä tarvitaan aikuisena työelämässä ja muutenkin, ei pärjää elämässään ne, jotka istuu vapaa-ajat äitin kanssa kotona. 

Mulla oli äiti, joka kielsi olemasta kavereiden kanssa vapaa-ajalla. Se oli ns harvinaista herkkua, että pääsi johonkin, joten sit kun kerrankin pääsi niin piti ottaa kaikki ilo irti: juoda kaljaa, kokeilla tupakkaa, pussaillla poikia jne.  

Musta ei ikinä kasvanut normaalia aikuista enkä pärjää ihmisten kanssa kun ei ole mitään sosiaalisia taitoja. Tuntuu, ettei niitä tässä iässä enää voikaan oppia. Korkeakouluopinnoissa olin ihan totaalisen yksin kun en vaan enää osannut luoda ystävyyssuhteita muiden kanssa, en verkostoitunut yhtään. Nyt en pärjää työhaastatteluissa, en osaa luoda mitään verkostoja esim hyvää suhdetta esimieheen jotta saisi suosittelijan seuraavaan työpaikkaan. Ja kun suosittelijoita tai verkostoja ei ole, ei pääse oikein mihinkään enää. Olen siis työmarkkinatuella elävä nahjus, enkä pääse edes siivoamaan huonojen sosiaalisten taitojen takia. 

Äskettäin kuulin laulun, jossa muisteltiin tuota teinivuosien kaverihengailua tähän tapaan: "Learned how to swim and learned who I was, learned about living and little bit of love". Totta.

Vierailija kirjoitti:

Mihin ei tarvitse? Ai ulkoiluseuraksi?

Työskentelen nuorten "omillaan olevin" kanssa. Usein kun etsitään sopivaa tukipalvelua, niin tulee ajateltua, että tämä nuori tarvitsisi nyt isää tai äitiä. Jotain aikuista, jolle soittaa hädän hetkellä. Jotakuta, joka kertoisi mitä tehdä kun sähköntulo loppuu, pitäisi uusia allergiaresepti tai tehdä täytekakku.

Ja siis mielellään se äiti tai isä olisi pitänyt olla silloin 13-19-vuotiaana neuvomassa noita, että yksin asuessaan vieraalla paikkakunnalla sitten homma toimisi.

Niinpä yritän nyt omien teinien kanssa kertoa ja näyttää mallia kaikenlaisissa asioissa. Näin napsautetaan se sulake päälle, tällainen adressi on tapana lähettää, kotitalousvähennys on tällainen, palanut kattila saadaan puhtaaksi näin, hotellihuone varataan tästä tai tästä, tämä on korkoa korolle -ilmiö jne. Ja tietenkin opetellaan ne perus kotityöt. Ja miljoona muuta asiaa liittyen ihmissuhteisiin ja työelämään ja no yleensäkin elämään.

Erikoista jos ap:n perheessä on opittu jo kaikki ennen teini-ikää.

Youtube on keksittu ja google. Adresseja en ole koskaan lähettänyt tai saanut. Enkä kotitausväennystä. Pikavippejä ei kukaan fiksu ota.