Tosi tyhmä kysymys lasten ( 3 v ) kyläilyistä....
Asumme uudella asuinalueella ja olen vähän harmitellut että tässä ei tunnu olevan esikoistyttömme ikäistä ( 3v 4 kk ) tyttöseuraa, vain poikia. No, paljastui tuossa kuukausi sitten että naapurissa asuu vain kuukauden vanhempi tyttö ja tytön äiti ilahtuneena ( niinkuin minäkin ) sanoi että meidän tyttö voisi tulla heille joskus leikkimään. Mites tuon ikäiset, olenko joka kerta mukana kylässä ( toki pyydän heidät myös vastavierailulle ) vai voinko jo muutaman (?) kerran jälkeen viedä tyttöni kylään ja jättää hänet yksin sinne... vai pitääkö minun äitinä olla aina mukana. Tämä on varmaan tosi tosi tyhmä kysymys, mutta lapsi on esikoiseni ja ei ole mitään kokemusta kyläilykulttuurista, vielä :) Asutaan tosiaan niin naapureissa, että meidän etupihalta näkyy heille.... kohtahan tuo tyttö voi mennä kai sinne jo itsenäisestikkin...
Kommentit (7)
Alkuun äidin on hyvä olla mukana ja jos äideilläkin juttu kulkee, niin voihan sitä alkuun useammankin kerran kyläillä, jotta lapset tutustuvat ja pääsevät leikin alkuun. Sitten jos tytöillä leikit sujuu niin voi kysyä suoraan, mitä kaverin äiti on mieltä vastavuoroisesta kyläilystä, luulisin että useimmat tykkää kun lapsi löytää leikkikaverin. Kysy suoraan, että sopiiko jos tyttö tulisi itsekseen kylään ja lupaat olla kotosalla, että voi soittaa, jos tuleekin joku hätä/ikävä ja sopia alkuun lyhyempi leikkiaika ja kohtapuoliin jos kaverusten leikki sujuu niin kyläilyt ja sopimiset menee omalla painollaan. Ulkona treffailu voi olla alkuun olla myös hyvä keino tutustua.
No todennäköisesti sinua pidetään riesana, jos olet aina mukana. Eli kahvitelkaa kerran koko poppoolla, sitten vuorottelette ja tytöt kyläilee keskenään. Toki voitte äitin kesken kahvitella jatkossakin sen lisäksi : )
kiitos molemmille vastaajille :) Näin mä vähän ajattelinkin että homma toimii, mutta aattelin että en nyt heti munaa tätä juttua tekemällä jotenkin väärin...
itse olen tosi tyytyväinen jos tyttö saisi tästä naapurista leikkikaveria. On niin poikavoittoista tää asuinalue että on ihan harmittanut esikoisen puolesta. Tosin kerran nuo tytöt ovat jo toisiinsa "tutustuneet" pihalla ja silloin meidän neiti oli huomattavasti kiinnostuneempi isoveljestä, 5v. :)
Itsellä vähän vanhempi tyttö, eikä ole pahemmin vielä harrastettu tuota yksinkyläilyä kavereilla. Ihan siksi että hänellä ainakin tuntuu kavereiden kanssa leikkiessä, että siinä saa olla vähän perään katsomassa ja siitä tulee kavereiden vanhemmille vaivaa sitten. Tuntuu että jättää lapsen tavallaan hoitoon, ei vain leikkimään.
Mutta eihän tuossa iässä lapset vielä välitä leikkikaverin sukupuolesta?
Osaako lapsi hoitaa itse kaikki pyyhkimiset vessareissuilla sun muut perusjutut? Toki näistäkin voi varmasti toisen äidin kanssa keskustella, mutta tuntuisi minusta hassulta jos joutuisin mennä pesemään naapurin lapsen pyllyä...
Itse toimisin niin, että muutaman kerran vierailisin yhdessä lapsen kanssa ja kutsuisin vastavuoroisesti heitä kylään. Tämän jälkeen voisin päästää lapsen yksinkin kyläilemään jos naapurit ovat sitä itse ehdottaneet tai kutsua toisen tytön meille ilman vanhempia. Paljon riippuu myös millainen oma lapsesi on ja uskaltaako hän jäädä ilman sinua leikkimään.