Miksi ihmeessä Erin on suosittu artisti?

Erinin eka levy oli hyvä, persoonallinen. Sen jälkeen musiikkinsa lähti alamäkeen, taustat alkoivat olla kuin Sannilta kopsattuja ja sanoitukset latteita "mun sydäntä särkee" -jollotuksia. Jos olisi jatkanut rohkeammin kansanmusiikki/balkan/irkkupop -linjalla, niin tykkäisin hänen musiikistaan varmasti vieläkin.

Minusta sen uusi biisi on jotenkin tosi vaivaannuttava "revi mun vaatteet ja huuda mun nimee" laulaa tollanen yli nelikymppinen kotiäidin näköinen nainen. Ei vaan sovi sen suuhun enää noi laulunsanat mitkä ehkä nylonbeatin aikaan sopi.

Musta Erin on symppis ja kaunis. Ääni on muuten hyvä mutta se nasaali häiritsee. En kuuntele musiikkiaan, koska en yleensäkään kuuntele sen tyylistä. Mutta ymmärrän että ihmiset tykkää. tosi monella suomalaisella naislaulajalla on nasaali, eli ilmeisesti ihmisiä ei häiritse. Erin ei ole pahimmasta päästä nasaalin suhteen.

Miksi kukaan artisti on suosittu? Toiset pitävät äidistä, toiset tyttärestä.

Eka soololevy oli tosiaan mielenkiintoinen, sen jälkeen tusinatavaraa. Ihmisenä aivan ihana ja valloittava.

Tykkään :) n30

Hän on vanha nainen hunningolla

Vierailija kirjoitti:

Eka soololevy oli tosiaan mielenkiintoinen, sen jälkeen tusinatavaraa. Ihmisenä aivan ihana ja valloittava.

Levy-yhtiöstä on saattanut tulla ukaasi, että musiikkia pitää viilata trendikkäämmäksi tai tulee lähtö.

Se on vaan hankalaa menestyä, kun lähes kaikki saman pienen maan artistit esittävät samantyylistä "trendikästä" tusinapoppia. Miten siinä kukaan pystyy menestymään, kun kansa ei edes erota artisteja toisistaan?

Erinillä oli soolouransa alussa toimiva "oma juttu" mutta se tosiaan mentiin vesittämään. Jos vielä aikoo julkaista albumillisen musiikkia tuon uuden kappaleen perään, niin toivottavasti siihen tulee jotain tarttumapintaa ja omaperäisyyttä. Myös sanoitusten muodossa, nyt nekin ovat olleet kliseisiä ja persoonattomia.

Varmaan siksi, että hänestä saa aika symppiksen kuvan ulospäin. On aika tavallisen oloinen, eikä ole julkisuudessa skandaalien kautta. On oma itsensä eikä esitä mitään.

Erinin biiseistä löytyy hyviä ja vähemmän hyviä.

Nuorempana tuli oltua pari kertaa samoissa bileissä Erinin kanssa. Hänen kikatuksensa tunnisti kyllä kaukaa.

Jodlaa noissa biiseissään, se häiritsee. Korostui siinä vain elämää ohjelmassa, kun muiden kappaleita veti, korvia raastoi.

Suomessa vaikuttaa persoona, ei laulutaito. Se kansan itsetunto vaatii.

Osaako tuo jollottaa mistään muusta kuin omista pettämisistään tai miten tekee mieli vierasta m*unaa?

En ole ikinä ymmärtänyt. Sehän kävi jotain musiikkialan opintoja, otti laulutunteja jne. silloin Naikkareiden jälkeen. Tarkoitus oli oppia laulamaan honottamatta, mikä taas oli Naikkareilla ihan tavaramerkki. Mutta olenko ainoa jonka mielestä Erin aivan edelleenkin honottaa? Ja ei, se ei kuulosta kauniilta.

Vierailija kirjoitti:

Osaako tuo jollottaa mistään muusta kuin omista pettämisistään tai miten tekee mieli vierasta m*unaa?

Se, että kirjoittaa biisintekstit minä-muodossa ei vielä tarkoita sitä, että ne kertoisivat artistin omista kokemuksista.

Ohiksena, että tähän tuntuu törmäävän nimenomaan suomalaisten keskuudessa aivan jatkuvasti. Kuvitellaan, että minä-muodossa kirjoitetut sanoitukset ja romaanit kertovat automaattisesti laulajasta tai kirjailijasta itsestään. Kaikille taiteilijoille on hyödyllistä osata katsoa asioita jonkun muun kuin itsensä vinkkelistä ja minä-muodon käyttämisen kautta on helpompi eläytyä siihen toisen ihmisen asemaan.