Lue keskustelun säännöt.
Olen ihan vääränlainen tähän maailmaan
23.06.2020 |
Onko täällä ketään joka tuntee olevansa ihan kuutamolla vähän kaikesta? Miksi on täällä ja mitä pitää tehdä? Usein tuntuu että minulla on ihan nurinkuriset ajatukset, kukaan ei ole samaa mieltä, kompastelen ja olen kömpelö sosiaalisissa tilanteissa. Kun puhun, se on puhetta vain ilman sisältöä. Olen vielä todella epälooginen ja epäjohdonmukainen puheissani. Ei ole diagnosoitu mitään neurologista ongelmaa mutta olen vain jotenkin outo ja massasta poikkeava vaikka näytän ihan tavalliselta. En pukeudu huomiotaherättävästi, ei ole lävistyksiä eikä tatuointeja mutta olen harkinnut että muuttaisin ulkonäköni niin että näytän persoonalliselta kun olen sellainen.
Häpeän itseäni ja tuntuu siltä kuin kaikki katsoisivat minua kuin jotain kummajaista ja ehkä nauravatkin typeryydelleni. Joudun koomisiin tilanteisiin ja nolaan itseni montä kertaa päivässä. Saanko keneltäkään vertaistukea?
Kommentit (8)
Mä aaattelin alkaa lukea bukowskia joka oli maaailman paras dekadenssin ja rappion kuvaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän. Joskus tuntuu siltä, että maailmoja on monta, ja olen eksynyt väärään sellaiseen.
Tätä se idealistin elämä on. Kurjuutta.
Päätä ajatella itse itsestäsi arvostavasti, päätä luopua tällaisesta asenteesta. Jos lipsuu, päätä taas ja yritä uudelleen. Maailma on sun, tsemppiä!
Kyllä! En sovi yhtään tähän itsekeskeiseen omaa napaa tuijottavaan nyky maailmaan. En halua olla tarpeeksi röyhkeä edetäkseni uralla tai ylipäätään missään vaan mieluummin väistän ja haluan suoda sen asian muille ja olen omastakin mielestä liian naiivi ja haluan uskoa kaikesta hyvää. Haluaisin vanhanaikaisen elämän missä minä hoidan kodin ja lapset ja mies hoitaa leivän pöytään. Miehen pitäisi olla myös perheenpää eikä mikään nössökkä.
Olen siis alistettu hyvä uskoinen kynnysmatto nyky sanoilla mitattuna.
Et ole vääränlainen vain tämä maailma on vääränlainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailma ei ole täysin sopiva kenellekään. Et mahda asialle mitään. Voit ul ista ja voihkia asiaa tai yrittää sopeutua. Mulle ihan sama kumpaa teet.
Siinä lohdun sanaseni.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän. Joskus tuntuu siltä, että maailmoja on monta, ja olen eksynyt väärään sellaiseen.
Tätä se idealistin elämä on. Kurjuutta.
Niinpä. Ois kiva tavata muita kaltaisiaan.
T. Toinen idealisti
Jospa keskittyisit vähän vähemmän itseesi ?
Zinc