Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Puolisolla exänsä kaverinaan
16.05.2020 |
Toivottavasti oli tarpeeksi sekava otsikko. Eli puolisoni on kaveri exänsä kanssa.
Meidän parisuhde ei ole enää mikään tuore, vaan vuosia kestänyt jo sekin. Miehelläni ja tällä hänen exällään oli lyhyt parisuhde ennen minua, ja käsittääkseni päättynyt ilman mitään draamoja.
Ovat edelleen suht paljon yhteyksissä, vaikka eivät näekään toisiaan kuin todella harvoin.
Aina olen ajatellut olevani ok tämän kanssa, mutta ehkä en sitten olekaan. Kaveri ei ainakaan alussa tuntunut oikein pitävän minusta, lisäksi tuolloin oli ihmeellisen paljon draamaa hänen elämässään, johon tarvitsi miestäni kuuntelijaksi.
Nykyisin tuo näyttää suhtautuvan minuun neutraalimmin, mutta en sitten tiedä.
En ole kokenut häntä uhaksi, mutta niin... Jotenkin vaan häiritsee edelleen.
Mitenkä muilla, joiden puoliso on yhä kaveri exänsä kanssa?
Kommentit (13)
Oletin, että exällä tarkoitetaan nyt avio- tai avo-exää mutta siis lyhyt parisuhde ennen sinua ja päättynyt ilman draamoja? Ja siitä haluaisit nyt kehittää draamoja? Miksi? Onko elämäsi tylsää? Kaipaatko kunnon riitaa tai jotain kohtausta?
Minulla ei ole aavistustakaan puolisoni mahdollisista lyhyaikaisista eksistä eli pitääkö hän johonkin yhteyttä tai onko joku hänen kavereistaan "ex".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun kaikki exät on kavereita, ja miehelläkin on. Kokisin tosi oudoksi jos ei olisi. Miksi yhtäkkiä pitäisi vihata ihmistä ja pyyhkiä se kokonaan elämästä, vaikkei enää olla parisuhteessa? Meidän molempien exät on kaikki ihan kunnollisia ihmisiä, ei niissä ole mitään pelättävää tai vihattavaa. Ne ei vain olleet meille niitä oikeita. Kaikki ovat onnellisia tahoillaan, miksei saisi joskus kysyä mitä kuuluu?
Totta kai näin on, ettei ihmisiä vain pyyhitä pois. Tämän takia en koskaan ole puolisolle avautunutkaan asiasta.
Mutta jotenkin taustalla kummittelee ajatus, että onko homma kuitenkaan molemminpuolisesti täysin platonista.
Yksi ystävän vaatimuksista on se, että ystävä tulee toimeen puolisoni kanssa. Jos näin ei ole, ystävässä on jotain vikana, joten ystävyys päättyy. Kaikki ystäväni hyväksyvät mieheni, ja ovat hänelle mukavia. Kavereita ei tarvitse olla, mutta pitää tulla toimeen. Minulla on 3 exää, joista ensimmäinen on lapseni isä. Emme kaveeraa, mutta toki tulemme toimeen, ja pakkokin on, koska yhteinen lapsi. Toinen exä on kuollut, ja kolmannen kanssa ei olla kavereita, vaikkakin jutellaan jos tavataan. hän oli peliriippuvainen, ja teki harmia minulle, en koe että pitäisi olla kaveri hänen kanssaan. Tapailukumppanien kanssa olen joidenkin kanssa tekemisissä, ja muutaman alle 18v "seukkailun" kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pelkäät että käy?
Sepä se, kun en oikeastaan tiedä. Luotan täysin puolisooni.
Ehkä jonkin verran on epävarmuus juonnetta siitä, että sain kuulla vasta vähän myöhemmin heidän taustastaan, alussa kun käsitin heidän olleen aina vain kavereita.
Tästä mieheni selitti, ettei oikein tiennyt miten asian esittelisi, kun olimme vasta aloittaneet seurustelun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletin, että exällä tarkoitetaan nyt avio- tai avo-exää mutta siis lyhyt parisuhde ennen sinua ja päättynyt ilman draamoja? Ja siitä haluaisit nyt kehittää draamoja? Miksi? Onko elämäsi tylsää? Kaipaatko kunnon riitaa tai jotain kohtausta?
Minulla ei ole aavistustakaan puolisoni mahdollisista lyhyaikaisista eksistä eli pitääkö hän johonkin yhteyttä tai onko joku hänen kavereistaan "ex".
Tämän takia yritänkin selkeyttää omia ajatuksia täällä kirjoittamalla, kuin alkamalla puolisolle avautumaan. Kun tiedän, ettei pitäisi olla mitään, mikä häiritsisi. Mutta silti jokin häiritsee, enkä oikein tiedä miksi.
En katselisi exän kanssa kaveeraamista kovin hyvällä.
Saa alapeukuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma ei ole miehesi ystävyys vaan sinun oma epävarmuutesi. Ongelma on siis sinun omasi. Älä sotke miestäsi siihen vaan käsittele itse omat ongelmasi. Hanki ammattiapua jos muuten ei onnistu.
Eksän kanssa lapsia niin ollaan nykyään aika hyvissä väleissä. Ero oli rankka turha sitä on kaunistella. Nainen on välillä soitellut tunnin puheluita ja kertonut miten menee. Lähinnä kertonut murheistaan ja olen muka sellainen ystävä. Ei ole aikomustakaan palata yhteen ainakaan mun puolelta enkä usko että toisenkaan puolelta.
Olen hämärä sekoitus palstalla puhutuista kilttiä ja jännää. Ex on ihan omin sanoin sanonut että olen erikoisin mies kenet hän tietää. Hän ei vain kestä sitä että mies pystyy määräilemään häntä. Kyllä mä tiedän on sellainen tahto ihminen ja työn sankari. On tuo myöntänyt senkin että hän on vähän pomottaja ihminen. Sellaiselle miehen pitää olla myötäilevä.
Hmm? On kyllä jo toinen että väittää mun olevan hallitseva jopa manipuloiva. En nyt tuota oikein tiedä? Kerron kyllä mitä haluan mutta en ole koskaan ketään mihinkään pakottanut. Tämä väittää että mulla on kyky puhua toinen tekemään mitä haluan. Kerran sanoi naurahtaen että sun pitäisi alkaa politiikkaan. Jätkä pystyy halutessaan puhumaan vaikka herlevit äänestämään kommunisteja. Se nyt oli minustakin liioittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eksän kanssa lapsia niin ollaan nykyään aika hyvissä väleissä. Ero oli rankka turha sitä on kaunistella. Nainen on välillä soitellut tunnin puheluita ja kertonut miten menee. Lähinnä kertonut murheistaan ja olen muka sellainen ystävä. Ei ole aikomustakaan palata yhteen ainakaan mun puolelta enkä usko että toisenkaan puolelta.
Olen hämärä sekoitus palstalla puhutuista kilttiä ja jännää. Ex on ihan omin sanoin sanonut että olen erikoisin mies kenet hän tietää. Hän ei vain kestä sitä että mies pystyy määräilemään häntä. Kyllä mä tiedän on sellainen tahto ihminen ja työn sankari. On tuo myöntänyt senkin että hän on vähän pomottaja ihminen. Sellaiselle miehen pitää olla myötäilevä.
Hmm? On kyllä jo toinen että väittää mun olevan hallitseva jopa manipuloiva. En nyt tuota oikein tiedä? Kerron kyllä mitä haluan mutta en ole koskaan ketään mihinkään pakottanut. Tämä väittää että mulla on kyky puhua toinen tekemään mitä haluan. Kerran sanoi naurahtaen että sun pitäisi alkaa politiikkaan. Jätkä pystyy halutessaan puhumaan vaikka herlevit äänestämään kommunisteja. Se nyt oli minustakin liioittelua.
En tajunnut tästä mitään...
Itse olen tällä hetkellä sinkku ja olen erinomaisen hyvilläni siitä, että itselläni on hyvät ja ns. asialliset välit jokaisen ex-kumppanini kanssa. Ei heitä oki kovin montaa ole Ymmärrän, että kaikki eivä ole näin onnekkaita. Tajuan sen, että ex-kumppanin kanssa ei "heti" halua olla kaveri saati muutoin läheinen kun ero on vielä verraten tuore. Mutta kummeksun, jos yhteinen parisuhde on kestänyt yhtään pidempään mutta on kuitenkin saanut syystä tai toisesta pääöksen, niin ellei vuosia myöhemminkään pysty sanomaan, jotain hyvää tai ainakin neutraalia ex-kumppansitaan. - Jos siis nyt ylipäätään tulee tilanne, jossa hänestä tulisi sanoa jotain.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, minä tapasin mieheni eksän eräissä juhlissa. En tiennyt tästä kuviosta juhlien aikana ja juteltiin vaikka mitä kolmestaan siinä illan aikana. Välillä nainen oli minusta kummallinen, saattoi esim. Sanoa että minä en varmaan osaa antaa miehelleni tarpeeksi omaa aikaa, vaikka ei hän tuntenut minua ennestään yhtään. Sanoin tästä kotona miehelle ja mies kertoi naisen olevan eksä. Ovat kerran käyneet juhlien jälkeen juomassa yhdessä niin että on ollut muita mukana. Ei sen kummoisempaa. En kyllä voisi olla mieheni kanssa jos olisin mustasukkaisuuteen taipuvainen, koska lähes kaikki hänen kaverinsa ovat naisia. Tähän taas auttaa se ettei mies anna aihetta epäilyille.
Alue: Aihe vapaa
Minun kaikki exät on kavereita, ja miehelläkin on. Kokisin tosi oudoksi jos ei olisi. Miksi yhtäkkiä pitäisi vihata ihmistä ja pyyhkiä se kokonaan elämästä, vaikkei enää olla parisuhteessa? Meidän molempien exät on kaikki ihan kunnollisia ihmisiä, ei niissä ole mitään pelättävää tai vihattavaa. Ne ei vain olleet meille niitä oikeita. Kaikki ovat onnellisia tahoillaan, miksei saisi joskus kysyä mitä kuuluu?