Kokemuksia etäterapiasta koronan vuoksi?

Eikö oikeasti täällä ole ketään muuta paikalla, joka olisi terapian tarpeessa?

Eivätkö ymmärrä hakea ongelmiinsa apua?

Haloo, eikö kukaan ole paikalla?

No mä siirryin etäterapiaan vähän aikaa sitten (ennen koronaa). Mulla on loistava terapeutti ja meillä hyvä, pitkä asiakassuhde. Olihan se muutos, mutta lopulta vaikutti hyvin vähän kokonaisuuteen.

Samaa psykologin muka-ammatillista jargonia. Hienoja sivistyssanoja peräkkäin.

Lopuksi vi tun iso lasku.

Siirryin normaalina puheluna toteutettavaan etäterapiaan. Mulle se on toiminu jopa paremmin kuin aiempi vaihtoehto.

Aika tulee käytettyä 100% keskusteluun.

Saatan jatkaa tällä tyylillä kotonaan jälkeenkin.

3456 kirjoitti:

Siirryin normaalina puheluna toteutettavaan etäterapiaan. Mulle se on toiminu jopa paremmin kuin aiempi vaihtoehto.

Aika tulee käytettyä 100% keskusteluun.

Saatan jatkaa tällä tyylillä kotonaan jälkeenkin.

Mihin se aika sitten livetapaamisessa menee, jos ei keskusteluun??

Minulla on ollut nyt pari terapiakertaa etänä. Ensimmäisellä kerralla nettiyhteys ei toiminut, joten puhuimme puhelimessa. Toisella kerralla onnistui videoyhteys. Ihan hyvin se toimii, vaikka mieluummin kävisin vastaanotolla.

Olen suunnitellut käyntini niin, että menen paikalle kävellen, jolloin saan aina terapian yhteydessä liikuntaakin. Se on auttanut saamaan terapiasta vieläkin enemmän irti, kun olen juuri ennen käyntiä saanut sykettä ylös ja happea verenkiertoon. Väliaikaisena ratkaisuna tämä etäterapiakin menettelee. Onhan se paljon tehokkaampaa tyhjään verrattuna.

Skype käytössä meillä, vasta kaksi kertaa tosin. Ihan ok niinkin, tykkään itse enemmän siitä, että ollaan fyysisesti samassa huoneessa, mutta on tää tietysti tyhjää parempi. Vähän oudolta tuntuu, mutta kai siihen tottuu.

Mun tilanne nyt on erilainen kun puhun muutenkin terapeutin kanssa puhelimessa. Näen sitä kesäisin kun se asuu toisella paikkakunnalla. Ollaan nyt puhuttu n.9kk ja nähtiin viisi kertaa ennen kuin siirryttiin puhelimessa puhumiseen. Mut joka tapauksessa ihan hyvin sujuu, kokenut terapeutti joka tuntuu tietävän mitä tekee. Oikeesti mä kammoan puhelimessa puhumista ja oon muutenkin todella huono puhumaan mistään (selektiivinen mutismi jonka takia jännitys saa mut hiljenemään totaalisesti) mut terapeutin kanssa se ei ookaan haitannut. Kirjoitan välillä myös sähköpostia jos haluan kertoa jotain enkä saa sanottua. Kenenkään muun tapaamani ihmisen kanssa en olisi tähän lähtenyt mut joku terapeutissa sai mut luottamaan ja uskaltamaan.