Ystävän käytös seurassani vs. käytös muiden ystävien seurassa

onkohan se nyt ystävä sanan aidossa merkityksessä

Mulla kans samanlaisia "ystävä". Kummasti aina kun tulee meille kuuluu kännykästä heti pling ja kiiruhtaa eri huoneeseen puhumaan imelällä äänellä. Joskus tuntuu että on pyytänyt juuri jonkun soittamaan.

Taitaa olla semmoinen että ottaa sinut itsestäänselvyytenä. Silloin ei ole niin väliä vastata sinun puheluihin ja viesteihin kun sinä olet vain sinä. Ja muille pitää vastata näyttääkseen sinulle kuinka suosittu hän on ja että olisi näitä muitakin kavereita hänellä. Semmoista tyypillistä naisten keskinäistä nokkimista.

Mulla samanlainen kaveri, lähinnä huvittaa kun ollut koko ikänsä tuollainen.. Aina joku soittaa juuri silloin kun nähdään, olen 99% varma että sopii näkevänsä tai soitellaan tuolloin ja tuolloin samoihin aikoihin kuin näkee jotain, jotta näyttäisi kuinka kaikki soittaa.

Sääli sinänsä, kun ollut huomionhakuinen ainut lapsi, itse aiheuttanut kouluajoilla oman kiusaamisensa kertomalla kovaan ääneen seksijuttujaan (halusi kateutta tai ihailua itselleen - sai ihan muuta)...... Sitten kun kaipaa aitoa ystäväapua, huomaa että kaikilla onkin kiire omien hommia kanssa eikä yhtään ymmärrä miten häntä, siis HÄNTÄ jota kaikki arvostaa ja ihailee ei yhtäkkiä ihaillakaan..

Olen itsekin miettinyt ystävyyden syvyyttä. Jaetaan paljon arkojakin asioita keskenämme ja samantapaiset lapsuudenkokemukset yhdistävät. Ystävyytemme alkoi aikalailla siitä, kun hän tarvitsi tukea eron jälkeen. Vuorokauden ympäri. Hän oli henkisesti todella rikki ja onneksi lopulta meni terapiaan. On monesti sanonut, että olen ainut jolle voi puhua ihan kaikesta ja se, joka ymmärtää.

Ehkä se on osittain itsestäänselvyytenä pitämistä. Että pysyn vierellä kaikesta huolimatta. Ehkä jotain rajattomuuttakin havaittavissa. Itsehän olen tämän mahdollistanut. Hän on joskus huomauttanut siitä, että otan liian harvoin yhteyttä ja pitänyt mykkäkouluakin tämän vuoksi. Tai lähinnä asenne on ollut tapaamisessa "ei minulle mitään kuulu" , kun olen kysynyt asioista useamman kerran ja sitten istutaan hiljaa.

Ap

Ottaisitteko asian puheeksi vai joustaisitteko tässä?

Ap

Tai sitten annat ystäväsi maistaa omaa lääkettään ;) eli kun tapaatte sovit että joku soittaa sinulle ja jaarittelet ja viestittelet hyvän aikaa. Jos kaverisi loukkaantuu sanot että itse toiminut juuri samalla tavalla joka kerta.

Saa kyllä "maistaa omaa lääkettään" muiden suunnalta. Loukkaantuu, jos mut seuralaiset keskustelevat hetken keskenään, huomioimatta häntä. Ei vain tajua, että tekee tätä samaa. Baarissa käyminen on turhauttavaa, kun ensin suostuttelee pitkään lähtemään seuraksi (tietää etten erityiseti pidä siellä käymisestä) ja kun olemme siellä, löytää tuttuja ja uusia tuttavuuksia (miehiä) joihin keskittyy. Viihdyn hyvin itsekseni, mutta onhan tuo turhauttavaa. Ehkä luonteemme ovat liian erilaiset kaikesta yhdistävästä huolimatta.

Rehellisesti, hän on ainut ystäväni, jota tapaan säännöllisesti. En vain jaksaisi enempää sosiaalisuutta. Tuntuu, että hänkin on joskus liikaa ja se on kamala tunne josta tunnen syyllisyyttä.

Ap