Lue keskustelun säännöt.
vanhemman muistisairaus
03.02.2020 |
suht nuorena 64vuotiaana isälläni todettiin alzheimer. On ollut rankkoja aikoja. Miksi, kysyn usein. Ei tähän totu. Kamala tauti, omaisten tauti, niin sanotaan ja paikkansa tuo pitää. Ajattelen, että olis voinut hyvin porskuttaa kymmenen ,15 vuotta ilman tätä tautia. Surettaa niin paljon.
Kommentit (8)
tiedän.
Terv 3 läheistä alzheimerikkoa, kaikki jo poissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
64vee ei ole mitenkään erityisen nuori.
Hyvä, jos on läheisiä, jotka eivät jätä sairasta. Nykyään kaikki on niin omaan itseen keskittyvää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on myös sairastuneen tauti, enemmän kuin omaisen. Sairas kärsii. Inhottava tauti kyllä.
Ei auta kuin olla tukena ja ottaa päivä kerrallaan.
Helppo nähdä, että sulla ei ole aavistustakaan, mutta piti silti kommentoida.
Olla tukena, my ass!
Nyt taitaa olla enemmän nuorempia sairastuneita kuin koskaan aiemmin. Kyllä sairastuneet ovat yleensä vanhempia, yli 75v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini sairastui isäsi ikäsenä. Oli surullista katsoa, kuinka älykkäältä, osaavalta, taitavalta ja sosiaaliselta, paljon lukeneelta, liikkuneelta ja hoikalta ihmiseltä hävisi muistin lisäksi niin moni muukin asia elämästä, kuten asioiden hoito, kotitöiden tekeminen, peseytyminen ja vaatteiden pesu. Äidistä tuli hyvin kiltti ja hän muisti ja tunnisti loppuun saakka meidät omaisensa, vaikka hän sairasti lopuksi keskivaikeaa Alzheimeria.
Olen pahoillani isäsi sairaudesta ja toivon, että pystytte kommunikoimaan hänen kanssaan eikä hän ole kovin ilkeä.
Elämä Alzheimer-potilaan omaisena on raskasta eikä kenenkään pitäisi sairastua muistisairauteen.
Älä ota ainakaan yksin liian suurta taakkaa isästäsi. Ja kun kunto huononee riittävän pahaksi, yritä saada isukki hoitolaitokseen. Tottakai olisi hyvin tärkeää käydä siellä auttelemassa ainakin pari kertaa viikossa, ja varmistamassa että meno ei ole sellaista kuin Esperi Caressa ennen bisneksen romahtamista.
Jos olet alle viisikymppinen, ja työelämässä, omaishoitajaksi ei kannata jäädä. Se on kova laji, eikä siitä palkita.
Kyllä se on myös sairastuneen tauti, enemmän kuin omaisen. Sairas kärsii. Inhottava tauti kyllä.
Ei auta kuin olla tukena ja ottaa päivä kerrallaan.