Kaikkien kemiat eivät sovi yhteen. Sillon on parempi olla vain hyvän päivän tuttu. Miksi narsistin on tämä asia niin vaikea hyväksyä?

Narsistin mielestä hän on Ihmeellinen Ihminen, eikä voi olla, ettei kemiat hänen kanssaan kohtaisivat.

Paitsi jos hän on piilonarsisti. Silloin hän on varma, että se, ettet halua olla hänen paras ystävänsä, on vain yksi merkki siitä, että koko maailma on aina häntä vastaan ja kukaan ei ikinä halua olla hänelle ystävällinen.

Narsistit nimenomaan haluavat "hyvän päivän tuttuja", sellaiset iSiniset murtovarkaat ja kirkkohopean varkaat.

Tänään jo sain yhden mutaatio viestin yhdeltä. "Hyvinhän he tuntevat ypäristönsä".... auktoriteettiongelmillaan.

Vierailija kirjoitti:

Narsistit nimenomaan haluavat "hyvän päivän tuttuja", sellaiset iSiniset murtovarkaat ja kirkkohopean varkaat.

Tänään jo sain yhden mutaatio viestin yhdeltä. "Hyvinhän he tuntevat ypäristönsä".... auktoriteettiongelmillaan.

*ympäristönsä*

Narsistit ovat aivan järkyttävän riippuvaisia muista ihmisistä. Loisia. Eivät selviydy hengissä tai järjissään jos eivät saa käyttää jotain toista ihmistä ravintona.

Narsistit ovat myös niin typeriä ja joustamiskyvyttömiä että eivät osaa vaihtaa uhria. Jos uhrin kanssa tulee ongelmia niin kätevää olisi vaihtaa toiseen uhriin, mutta narsisti ei niin tee vaan yrittää väkisin henkensä edestä jatkaa saman uhrin kanssa. Eli narsistit ovat pakkomielteisiä. Narsisti ei ikinä voi päästää uhriaan suosiolla menemään pois.

Joten narsistin kanssa ei ole mahdollista päästä minkäänlaiseen sopuratkaisuun tai rauhansopimukseen, neutraaleihin etäisiin väleihin. Ainoa keino on pistää välit kokonaan poikki.

Aiheesta tuli mieleeni, kun keskustelin silloisen miesystäväni kanssa hänen yhteydenpitovaatimuksistaan.

Asuimme kaukana toisistamme ja hän olisi halunnut olla ihan jatkuvasti yhteydessä puhelimen tai muun pikaviestimen välityksellä, työaikanakin. Työntekoni häiriintyi suhteen aikana vakavasti. Hän ei millään suostunut ymmärtämään että en voi olla jatkuvasti vain ja ainoastaan hänen käytettävissään. Hän syyllisti minua siitä, että en täytä hänen tarpeitaan riittävän hyvin. Kysyin sitten, miten ihmeessä hän oikein pärjäsi sinkkuna ollessaan, jos kerran nyt suhteessa ollessa ei pärjää tuntiakaan olematta kontaktissa. Hän ei osannut selittää asiaa, sanoi vain, että sinkkuna hänellä ei ole näitä samanlaisia tarpeita, ainoastaan silloin kun on kumppani. Ja kun minä nyt olen hänen kumppaninsa, niin velvollisuuteni on olla käytettävissä tai en rakasta häntä..

Hyvin sekava ja epäjohdonmukainen ihminen muutenkin, joten erosimme. Olisin halunnut jäädä ystäviksi, mutta siihen tämä mies ei suostunut. Olen hänen silmissään kamala hirviö, joka ensin kidutti häntä olemalla liian harvoin yhteydessä ja lopuksi vielä jättämällä. Kuulemma myös petin ja valehtelin. Itselleni on edelleen arvoitus, missä, milloin ja miten. :/

Vierailija kirjoitti:

Aiheesta tuli mieleeni, kun keskustelin silloisen miesystäväni kanssa hänen yhteydenpitovaatimuksistaan.

Asuimme kaukana toisistamme ja hän olisi halunnut olla ihan jatkuvasti yhteydessä puhelimen tai muun pikaviestimen välityksellä, työaikanakin. Työntekoni häiriintyi suhteen aikana vakavasti. Hän ei millään suostunut ymmärtämään että en voi olla jatkuvasti vain ja ainoastaan hänen käytettävissään. Hän syyllisti minua siitä, että en täytä hänen tarpeitaan riittävän hyvin. Kysyin sitten, miten ihmeessä hän oikein pärjäsi sinkkuna ollessaan, jos kerran nyt suhteessa ollessa ei pärjää tuntiakaan olematta kontaktissa. Hän ei osannut selittää asiaa, sanoi vain, että sinkkuna hänellä ei ole näitä samanlaisia tarpeita, ainoastaan silloin kun on kumppani. Ja kun minä nyt olen hänen kumppaninsa, niin velvollisuuteni on olla käytettävissä tai en rakasta häntä..

Hyvin sekava ja epäjohdonmukainen ihminen muutenkin, joten erosimme. Olisin halunnut jäädä ystäviksi, mutta siihen tämä mies ei suostunut. Olen hänen silmissään kamala hirviö, joka ensin kidutti häntä olemalla liian harvoin yhteydessä ja lopuksi vielä jättämällä. Kuulemma myös petin ja valehtelin. Itselleni on edelleen arvoitus, missä, milloin ja miten. :/

Kenties narsistin logiikkaa:

Tietysti petit. Ethän sä muutoin olisi noin mahtavaa miestä jättänyt.

Tietysti valehtelit. Jos olisit puhunut totta niin noin fiksu mies olisi ymmärtänyt että miksi jätit hänet. Hän ei ymmärtänyt miksi jätit hänet - joten kertomasi perustelu oli vain jokin surkea valhe tai tekosyy.

Oma mieheni sairastui masennukseen kun en hakeutunut hoitoon ajoissa narsismistani.

Nyt kun olen muuttunut ja muutan aktiivisesti itseäni, niin mieskin parani.

Toki hän vaatii lepoa ja hoivaa. Hän on niin uupunut mies.

Tein tänään joulutorttuja ja häränlihapihviä hänelle. Odotan että voimme illalla keskustella narsismistani. Toivottavasti rakkaani ei ole liian uupunut.

Älä ole hyvän päivän tuttukaan hankalan ihmisen kanssa. Saat siitä yrityksestä vain rupia p-seen.

Vierailija kirjoitti:

Narsistin mielestä hän on Ihmeellinen Ihminen, eikä voi olla, ettei kemiat hänen kanssaan kohtaisivat.

Paitsi jos hän on piilonarsisti. Silloin hän on varma, että se, ettet halua olla hänen paras ystävänsä, on vain yksi merkki siitä, että koko maailma on aina häntä vastaan ja kukaan ei ikinä halua olla hänelle ystävällinen.

Tämä. Eka narsistityyppi yrittää pakottaa ja toinen yrittää manipuloida säälillä. Stalkkerit ovat usein narsistisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiheesta tuli mieleeni, kun keskustelin silloisen miesystäväni kanssa hänen yhteydenpitovaatimuksistaan.

Asuimme kaukana toisistamme ja hän olisi halunnut olla ihan jatkuvasti yhteydessä puhelimen tai muun pikaviestimen välityksellä, työaikanakin. Työntekoni häiriintyi suhteen aikana vakavasti. Hän ei millään suostunut ymmärtämään että en voi olla jatkuvasti vain ja ainoastaan hänen käytettävissään. Hän syyllisti minua siitä, että en täytä hänen tarpeitaan riittävän hyvin. Kysyin sitten, miten ihmeessä hän oikein pärjäsi sinkkuna ollessaan, jos kerran nyt suhteessa ollessa ei pärjää tuntiakaan olematta kontaktissa. Hän ei osannut selittää asiaa, sanoi vain, että sinkkuna hänellä ei ole näitä samanlaisia tarpeita, ainoastaan silloin kun on kumppani. Ja kun minä nyt olen hänen kumppaninsa, niin velvollisuuteni on olla käytettävissä tai en rakasta häntä..

Hyvin sekava ja epäjohdonmukainen ihminen muutenkin, joten erosimme. Olisin halunnut jäädä ystäviksi, mutta siihen tämä mies ei suostunut. Olen hänen silmissään kamala hirviö, joka ensin kidutti häntä olemalla liian harvoin yhteydessä ja lopuksi vielä jättämällä. Kuulemma myös petin ja valehtelin. Itselleni on edelleen arvoitus, missä, milloin ja miten. :/

Kenties narsistin logiikkaa:

Tietysti petit. Ethän sä muutoin olisi noin mahtavaa miestä jättänyt.

Tietysti valehtelit. Jos olisit puhunut totta niin noin fiksu mies olisi ymmärtänyt että miksi jätit hänet. Hän ei ymmärtänyt miksi jätit hänet - joten kertomasi perustelu oli vain jokin surkea valhe tai tekosyy.

Olet varmaankin oikeassa. Lisäksi tietysti se, että en halunnut olla joka saamarin minuutti kiinni puhelimessa, oli osoitus siitä että olen pettämässä.